Mutta asiaan, minulla on suuri hiuskriisi. Se iskee aina muutaman kerran vuodessa. Silloin olisi parasta piilottaa tukkasakset, ajelukoneet ja estää pääsyni kauppojen värihyllyille. Tulos on yleensä vähintään epäonnistunut, kun hetken huumassa intoudun operoimaan kuontaloani. Nyt olen toistaiseksi onnistunut hillitsemään itseni, hiukset ovat vielä ennallaan. Luonnonkiharat hiukset ulottuvat liki olkapäille, olen epätoivoisesti yrittänyt kasvattaa niitä, sillä haluan yli hartioiden ulottuvat hiukset. Minulla on päässäni selvä visio, m
illaiset kutrit haluan mutta kasvaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin lyheneminen, joten siinä piilee ongelma. Tämä välivaihe raastaa niin kauheasti hermoja, että tekee mieli turvautua (taas kerran) epätoivoisiin tekoihin.
Hiushistoriani on monenkirjava. On ollut varmaan kaikki mahdolliset shokkivärisävyt ja niiden kombinaatiot, pitkät kuiturastat, avopidennykset, kalju, blondi, permane
ntti ja poikatukka.
Kuitenkin, palaan aina tuttuun ja turvalliseen mustaan tai mustanruskeaan, hulluttelun jälkeen kun tukka huutaa muutenkin apua, on mustat hiukset kuin kotiinpaluu. Tuttu ja turvallinen.
Otsatukka on asia, joka pitää olla olemassa, sen malli ja pituus ovat kyllä olleet vaikka mitä. Se on kyllä myös aina ensimmäinen uhrini kun alan klipsimään kriisissä hiuksia. Toki sen muuttaminen eri malliin muuttaa ilmettä, mutta usein jälkeenpäin suututtaa kun vanha olikin parempi ja pukevampi. Nyt otsatukkani ulottuu liki kulmakarvoihin, pidän sen pituudesta tuollaisena.
Tämänkertainen kriisi liittyykin enemmän siihen pelättyyn välivaihe
eseen, kun tukka ei ole oikean mittainen ja joka on pakko kärsiä jos haluaa pidemmät hiukset, vaikka joka aamu on taistelu tukan asettumisen kanssa. Kasvaisi jo.
Hiukseni ovat aikamoinen pehko, yksittäinen hius on ohut mutta sitä riittääkin sitten useammankin tarpeeseen, ja se tekee tästä kasvattamisesta haastavaa. Etenkin kun siihen yhdistää kihartuvuuden, on aamuisiin katastrofeihin ainekset valmiina. Onneksi omistan kattavan arsenaalin taltutusaseita. Tigin Rockaholic Groupie, suihkutettava muotoilupomada on luottoaseeni, samoin Fudgen Sea Salt Spray joka helpottaa huomattavasti tukan hallintaa, kun sitä suihkii illalla suihkun jälkeen kosteaan tukkaan. Aamulla tukassa on rakennetta, mutta myös sen hallinta on helppoa.
Nyt olisi taas aika värjätä hiukset, vaalea juurikasvu alkaa näkymään, mustassa tukassa se alkaa näyttämään nopeasti kaljulta kun katsoo matkan päästä. Aion toistaiseksi pysytellä tummissa hiuksissa, mutta millaisissa tummissa ? Minua pukevat paremmin kylmät sävyt, joten lämpimänruskeat rajautuvat vaaleiden sävyjen lisäksi pois. Jäljelle jäävät mustan variaatiot ja kylmät ruskeat. Taidan nukkua yön yli, aamulla lähden muutenkin kaupungille asioille, ja menen ajan kanssa katsomaan Sokoksen värivalikoimia.
Tässä vielä kuvakollaasi mahdollisista ihanista hiusmalleista jotka saattaisin haluta ja joihin ei ole edes enää pitkä matka. Onneksi.
Muita hiuskriisin kanssa painiskelevia ? Hyviä vinkkejä kuinka tehdä kasvattamisesta inhimillisempää ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt on teidän vuoronne kommentoida, keskustella, antaa palautetta, toivoa, ehdottaa ja kritisoida! Sana on vapaa.