Arkityylini kulmakiviä

Kun tässä olen jo jonkinverran höpötellyt vaatteista ja tyyleistä, voisin kertoa teille hieman omasta tavastani pukeutua. Joku voisi edellisten postauksen perusteella päätellä, että sipsuttelen ympäriinsä vaaleanpunaiseen tylliin kietoutuneena ja pitsibonnetti päässä hienoa neitiä leikkien.

Mutta ehei, kauemmaksi ei voisi arvaus mennä. Vaikka sisustuksessa toimii mielummin överit kun vajarit, pukeutumiseni on sille vastakohta.

Vaatekaappini koostuu lähinnä mustista mekoista. Niitä on lyhyttä, pitkää, juhlavaa, arkista ja kesäistä. Villaista ja trikoista. Mekkoja yhdistää värin lisäksi yksinkertainen malli. Simppeli musta mekko muuntuu asusteita vaihtamalla tilanteeseen kuin tilanteeseen. Asusteita, lähinnä korvakoruja ja hiuspantoja ja -koristeita minulle on kertynyt aikamoinen kasa. Hiuksissa kyllä saattaa keikkua pinkki tylliruusu tai valtava samettirusetti, mutta siihen hörhelöt pukeutumisessani jäävätkin. Lisäksi muuntelen asuja fiiliksen ja vuodenajan mukaan sukkahousuilla, legginseillä ja säärystimillä.

Olen helmaihminen henkeen ja vereen, kuluneen neljän vuoden aikana olen käyttänyt yhden ainoan kerran muita housuja, kuin legginsejä hameen alla. Ei ole minun juttuni. Mutta hameita omistan myös, mustat tai farkkuiset ovat eniten käytettyjä, yläosana sitten puhvihihaisia paitoja, kauluspaitaa, neuletakkia ja tunikaa. Yleensä mustia. Jonkinverran omistan myös värikkäämpiä paitoja, etenkin leopardikuvioisia ja pilkullisia monissa väreissä, mutta useimmiten perusvaateteukseni on musta mekko ja väripilkkuna kivanväriset sukkahousut/legginsit sekä näyttävämpi hiuskoru/panta. Luotan noin yleensäkin perusvaatteiden voimaan, ja asustan kokonaisuuden omannäköisekseni.

Ihastuin myös imagolaseihin silloin kun ne ilmestyivät katukuvaan, ja niitäkin on kertynyt jokuisia malleja ja värejä, suosikkipokat ovat valtavat mustasankaiset.

Tyylini evoluutio jaksaa ihmetyttää usein itseäni, vielä muutama vuosi sitten en voinut kuvitellakaan pukeutuvani mustaan, en tainnut omistaa ainoatakaan kokomustaa vaatetta, ehkä juuri ja juuri mustia legginsejä. Nyt en voisi kuvitellakaan lähteäväni vaikka kaupungille kirkkaanvihreässä hameessa, kirkkaanpinkeissä legginseissä ja kirkkaankeltaisessa t-paidassa. :D Kai mä olen tullut vähän vanhaksi.

Kengissä suosin korkoja, ainoat täysin korottomat kenkäni taitavat olla ballerinat, joita omistan muutaman parin. Kenkiä minulla on kyllä tolkuton määrä, yli sata paria, ainakin. Ne ovat toinen paha paheeni asusteiden lisäksi.

Eli olennainen osa pukeutumistani ovat kengät, näin talven korvilla ei paljoa enää hulvattomia avokkaita ja remmisandaaleja käytetä, joten kuvaan ovat astuneet mm. Aaltosen kenkätehtaan klassiset mustat nahkanilkkurit, jotka löysin joskus kirpputorilta liki käyttämättöminä n. 12€:lla. Ne ovat kyllä mainiot kengät, tyylikkäät, ajattomat ja mukavat. Tukeva muutaman sentin korko takaa pystyssäpysymisen lumella ja jäällä. Ehdottomat luottotalvikengät. Lisäksi talvisuosikkejani ovat mustat yksinkertaiset bootsit sekä ruskeat motskaribuutsit. Ainiin, ja H&M Onlinen Salesta pelastetut petrolinsiniset, korkeakorkoiset nilkkurit.

Tällähetkellä, johtuen varmasti kylmenevistä ilmoista, arvostan jalkineissani käytännöllisyyttä. Juuri nyt ei vaan tee mieli vetää jalkaan niitä hulluimpia kirkkaanpunaisia kiiltonahkanilkkureita järjettömällä korolla, vaikka ne ovatkin ihanat.

Hitsi, saisinpa kameran äkkiä kuntoon niin saisin kuvia. Tuntuu höpsöltä puhella ummet ja lammet omistamistaan asioista ilman että voi myös näyttää niistä kuvia.