Minä ja mun mutsi

Eipä ole meillä omena kauas puusta pudonnut. Totesin tämän jälleen kerran eilen, kun seisoin äidin kanssa hänen kypyhuoneensa peilikaapilla tutkien hänen valtaisaa kokoelmaansa hajuvesinäytteitä, kokonaisia hajuvesiä, kynsilakkoja, huulikiiltoja ja -punia... Tuoksuttelimme aivan täpinöissämme uutushajuvesien näytteitä ja vertailimme Cliniquen minihuulikiiltoja, joita äiti oli juuri ostanut pakkauksen. (Hän antoi niistä yhden minulle ja kuinka voi pieni ihminen ilahtua niin suuresti niin pienestä asiasta. Rakastan Cliniquen huulikiiltoja, ja postailen lisää siitä aiheesta myöhemmin.) 

Kumpikin rakastaa kosmetiikkaa eikä reippaasti yli kymmenen ripsivärin omistaminen ole mikään juttu. Kosmetiikassa kumpikin satsaamme kuitenkin myös laatuun mutta kuin pienet hamsterit, jotenkin vain niitä ihastuttavia pieniä purtiolita ja putkiloita kertyy pesäkoloon. Liikaa. Onneksi meillä on useissa asioissa samankaltainen maku, joten vaihtelemme ja annamme toisillemme kosmetiikkaa. Mutta meissä on myös eroja, kun asiaa tarkemmin jää pohtimaan. Vaikka kumpikin suhtautuu kosmetiikkaan suurella rakkaudella. Meillä on samankaltainen hajuvesimaku ja hajuvesihyllyissämme on paljon samoja pulloja, mm Armanin Diamonds ja Nina Riccin Ricci Ricci. Lapsuudesta ja äidistä minua edelleen muistuttaa Nina Riccin L'air Du Temps, äiti käytti sitä aina. Pullo oli minusta kyyhkysineen niin kaunis.

Äiti osti minulle ensimmäiset meikkini ja opetti käyttämään niitä kun olin ehkä 11 -vuotias. Sain Lumenen ripsivärin sekä oliivinvärisen rajauskynän. Ne olivat merkkitapahtuma, enää ei tarvinnut hiipiä salaa äidin meikkipussille ja pestä naamaa kiireellä ennenkuin äiti tulee töistä kotiin. Sille tielle jäätiin.

Mutta niitä eroja on, pahin on ihonhoito. Tämä on asia josta jaksan nalkuttaa kohta 48 -vuotiaalle äidilleni jatkuvasti ja ostella sekä kantaa lahjaksi hänelle sopivampia tuotteita. Äitini poistaa meikit käsisaippualla. KÄSISAIPPUALLA. Olen ostanut hänelle useamman kerran paremmin tarkoitukseen toimivaa putsaria, viimeksi Herbinan MarjaSpa -emulsiota ja aina käydessäni äidillä asetan sen sen riivatun saippuapullon viereen. Perusteet tälle käsisaippua -asialle ovat vain pinttynyt tapa nuoruudesta sekä se, että sitä on muka helpompi annostella sekä saippua poistaa meikin nopeammin. Olen jo jotenkin onnistunut lobbaamaan äidin pois tästä, mutta kyllä hän kuulemma edelleen retkahtelee. Mutta ilokseni huomasin hänellä myös meikinpoistoliinoja, joten jotain edistystä on tapahtunut. Käsisaippua on tarkoitettu lian poistamiseen käsistä. Se  hei myös kuivattaa naamaa niin, että pesun jälkeen hän rasvaa kasvonsa sillä kaikkein rasvaisimmalla Bellavitalla, joka taitaa olla ainoa käytössä oleva "kasvo"voide hänellä. Tämä asia on aiheuttanut ihmettelyä ja kauhistelua myös hänen työkaveridensa kesken. Kukaan ei käsitä tätä käsisaippuapinttymää. Olen useasti naputtanut, että jos hän ei rääkkäisi kasvojaan saippualla, ei naama myöskään kuivuisi niin hirveästi. Ja äiti myönsi, että "iho tuntuu ihan erilaiselta emulsiolla pesun jälkeen, mutta jotenkin se vaan on hitaampaa ja käsisaippua on niin kätevä." No, Bellavita on varmasti tarpeen. Eli siinä missä minulla on kaappi täynnä voiteita joka lähtöön, samoin puhdistusaineita ja kasvovesiä, menee äiti 1-3 tuotteella. Tässä olemme erilaisia, sillä minä hoidan ja hoivaan kasvojani tunnollisesti ja tarkasti. Onneksi pelottelut kuivan ihon nopeammasta rypistymisestä ovat hieman jääneet itämään!

Toinen asia missä eroamme on tapa meikata. Äiti ei käytä luomivärejä, hänelle silmämeikki tarkoittaa mustaa rajausta sisäluomella ja toisinaan myös yläluomella sekä  ripsiväriä. Hän taitaa omistaa yhden ainoan luomivärin joka pölyyntyy kaapin nurkassa kun taas kaappi tursuaa kajaleita, rajauskyniä ja ripsivärejä.  Minä taas käytän luomivärejä paljon. Äiti on meikannut samalla tavalla silmänsä aina. 80 -luvulla rajausten ja ripsien väri on saattanut olla myös sininen tai vihreä, mutta suurimman osan ajasta kumpikin on pysynyt mustana. Huulipunaa ja -kiiltoa taas käytämme kumpikin. Molemmat vähintään punaavat/kiillottavat huulensa astuessaan ovesta ulos vaikka muuta meikkiä ei olisi. Tässäkin on ero. Missä minä suosin nudeja, korallisia ja kirkkaanpunaisia huulimeikkejä luottaa äiti malvaan, fuksiaan ja violettiin. Ja nimenomaan helmiäisiin sellaisiin, matta ei ole hänen juttunsa.

Kolmas merkittävä erilaisuus on rusketus. Äiti on auringonpalvoja pahimmasta päästä ja minä taas pysyttelen korkean suojakertoimen kanssa varjossa. Naureskelemme usein kun vertailemme ihojemme väriä, minä näytän kummitukselta aina paahtuneen äitini vieressä. Ja kuten näissä asioissa on tapana, kumpikaan ei ymmärrä toisen motiivia. Minä saarnaan melanoomasta ja pigmenttiläiskistä, äiti väittää että kalpeus näyttää sairaalta.

Kynnet ovat kummallekin jo pakkomiellettä hipova asia. Ainoana erona on, että minulla on omat pitkät kynnet ja äidillä taas kuukausittain vaihtuvat, huikeat rakennekynnet. Viimeksi hän otti UV -valossa hohtavat. :D Minä siis joudun näkemään enemmän vaivaa kynsieni ulkonäön eteen, lakkaamaan ja viilaamaan ja öljyämään kun taas äiti istahtaa kerran kuussa kynsitaiteilijan penkille.

Toinen merkittävästi yhdistävä seikka on hiukset. Niiden pitää olla suuret. Mitä valtavampi, sen parempi. Kumpikin kammoa päätä myötäilevää kampausta ja suurkuluttaa tyvikohotusaineita ja hiuslakkaa ja tupeerauskampa viuhuu kummallakin. Myös 20 -vuotias pikkusiskoni, joka muuten on ulkonäkönsä ja kosmetiikan suhteen hieman meitä kahta huolettomampi, tuperaa hiuksensa isoiksi. Hiusten pitää aina olla kohdillaan ja oikean väriset. Äiti suosii hiuksissaan vaaleita raitoja vaalenruskella pohjalla eli hyvin hillittyä sävyä kun taas itse kallistun punaisen eri kirjoihin. Kummallakin on otsatukka, minulla suora, sileä ja skarppi, äidillä taas pöyheä. Hiusten pituuskin on aikalailla sama, minun hiukseni ovat hieman yli hartioiden, äidin taas juuri ja juuri hartioille. Hiuksista pidetään myös hyvää huolta. Äiti käy kampaajalla kerran kuussa, minä olen käynyt kampaajalla viimeksi 10 vuotta sitten ja leikannut itse hiukseni.

Meitä yhdistävät myös korut. Mutta nekin eri tavalla. Äidillä on "vakiokorut" aina päällä, kultaa kullan perään . Paksut klassiset käädyt ja medaljonki kaulassa, ranteissa, sormissa ja korvissa kiiltävät karaatit ja kivet. Äiti rakastaa kimallusta. Itse taas vaihtelen koruja asun mukaan ja suurin osa on halpaa rihkamaa. Ainoa pysyvä koru minulla on nenässä killuva musta titaanirengas. Ja niin, tatuoinnit. Äidilläkin on tatuointi ja hän suunnittelee ottavansa vielä ainakin yhden.

Kaksi naista, reilut 170cm pituutta ja painoakin suunnilleen saman verran. Ikäeroa 24 vuotta. Me olemme hyvin saman näköisiä, jopa huomiotaherättävän samannäköisiä. Tummanruskeat silmät ja korkeat poskipäät erottuvat edukseen kummankin kasvoista. Kulmakarvat ovat äidillä luonnostaan tuuheat ja tummat eikä hän pahemmin trimmaa niitä. Minun kulmani ovat vaaleammat ja harvemmat, meikkaan ja muotoilen ne skarpimmiksi.

Eroja siis on, vaikka samankaltaisuus on jopa hassua joissakin asioissa. Kosmetiikkahamstereita omine pinttyneineen tapoineen. Äiti on ihana ihminen, yhtä turhamainen ja jääräpäinen kuin minäkin. Kun äidille tulee pulma liittyen ulkonäköön, hän soittaa minulle. Usein myös kysyy tuotesuosituksia. Viimeisin tuote, jota suosittelin kokeilemaan on kuivashampoo. Nyt se on vakiokäytössä.

Äitienpäivä tulee pian ja ensin ajattelin säästää tämän postauksen sinne. Sitten totesin, että ei, jokainen päivä on äitienpäivä. Inhoan pohjimmiltani noita teennäisiä juhlapyhiä. Äitejä, ainakin minun, sietää juhlia joka päivä. Minun kaunis, nuorekas ja pippurinen äitini on vaan huippu.

Kuvat on lainattu tähän postaukseen we heart it -sivulta.





Millaisia kosmetiikankäyttäjiä teidän äitinne ovat? Onko muiden äideillä vastaavia kieroutumia kosmetiikan kanssa kuin tuo minun äitini käsisaippuajuttu?

Aika ylellistä.

Tigin S -Factor Diamond Dreams -hoitoaine päätyi sattumalta käsiini. Olen ensinnäkin halunnut aina testata tätä S-Factoria, mutta koska niiden hinta on ollut aina senverran korkea, olen aina päätynyt kuitenkin Catwalkiin tai BedHeadiin kun olen Tigiä ostanut. Nyt kuitenkin urkeni 750ml:n edestä tilaisuus testata yhtä linjan tuotteista.

Minä pidän Tigistä ja tiedän että merkki jakaa etenkin tänä päivänä rankasti mielipiteitä. Itsekin suhtaudun merkin tuotteisiin samalla tavalla kriittisesti kuin muidenkin, sillä myös Tigiltä on osunut käsiini hyvinkin keskinkertaisia, jopa heikkoja tuotteita. Yleisesti ottaen kuitenkin olen ollut uskollinen Tigin käyttäjä vuosikaudet ja hiustenhoidon saralta useampi luottotuote on juurikin Tigin.

Mutta. Jos  hoitoaineen nimi, Diamond Dreams, kalskahtaa ylelliseltä, niin entäs sitten sisältö; Timanttipölyä, kashmiria, shampanjauutetta ja murskattuja helmiä? (Tietenkin hoitoaineessa on näitä mikroskooppinen määrä mutta tässä kohtaa en halua ajatella sitä, vaan haluan uskoa että pesen hiukseni timanteilla ja shampanjalla!)

Ja mikäs siinä kuvitellessa, sillä kyllä, hoitoaine luo hiuksista hyvin kiiltävät ja sileät kuten lupaakin. Olen purnannut karheista luonnonkiharoistani täällä miljoonasti ja toisinaan ne vain tarvitsevat reilulla kädellä silikonipitoista hoitoainetta, että niiden kanssa tulee toimeen. Tämä hoitoaine sisältää reippaasti silikonia, joten ihan jokaisen pesun yhteydessä tätä en ilkeä käyttää. Hoitoaineen pitäisi myös hiusten hemmottelun ohella suojata hiusta sekä estää hiusväriä haalistumasta ja vahvistaa hiuksen kuntoa.

Tuoksu tässä on aivan ihana, naisellinen ja ylellinen. Voisin käyttää tästä tehtyä parfyymia koska vain. Tuoksu ei ole niin voimakas ja päällekävyä mikä on Tigin tuotteille usein ominaista. Se on myös "aikuisempi", ei tuoksu karkkipussilta ja muulta imelältä kuten esimerkiksi BedHeadit järjestäen tuoksuvat.

Kokonaisuudessaan ei tämä nyt mikään tajunnanräjäyttävä kokemus ollut ja todellakin aivan överin hintainen koska hinta pyörii jo nettikaupoissakin 40€:n kieppeillä, täällä Suomessa taidetaan mennä jo viidenkympin yli. On tämä kyllä ihan mukava hoitoaine ja käytän tämän hyvin mielelläni loppuun, mutta tuskin ostan koskaan uutta pulloa. Toivon hoitoaineeltani kuitenkin enemmän kosteutusta ja olenkin joutunut turvautumaan jätettäviin hoitoaineisiin vaikka olen suihkussa lutrannut tätä runsaalla kädellä ja antanut vaikuttaa pitkään, tukka on silti tuntunut kuivalta vaikka onkin kiiltänyt niin että siitä voi melkein kuvaansa peilata.

Mutta ei tämä kovan hintansa väärti kyllä ole. Eli ihan kiva tuote, mutta odotin enemmän. Ehkä tämä toimisi loistavasti ihmisellä, kenen tukka ei ole niin janoinen kuin omani.

Mikä on teidän luottohoitoaineenne?

Pakkasukko

 Ensinnäkin, vihaan näitä pakkasia. Ainakin täällä Tampereella mennään yli 20 asteen. Hyi hemmetti, oikeesti. En liiku ulos kuin äärimmäisen pakon edessä ja tänään oli pakko ulkoilla, jopa näin tyylikkäänä:

Kirpparilta löytyneet muutaman euron karvavuoriset lapikkaat ja jättimäiset pilkkisukat. Näillä keleillä on pakko tinkiä tyylikkyydestä koska olen niin viluinen. Microfleece -legginsit pitävät yllättävän hyvin kintut lämpöisinä.

Yläosaa lämmittää täällä jo monesti vilahtanut lempitakki ja luonnonvaalea king size -villahuivi. Päässä on H&M:n turkoosi pipo, joka sopii ihanasti uuteen punaisempaan tukkaan. Kiinnitin vielä toiselle puolelle ikivanhan, H&M:n lastenosastolta bongatun violetin kukkapinnin.

Kunhan saan kamerasta kuvat purettua, on uudesta tukasta tulossa kattavammin tekstiä!

Mutta inhottavaa tämä pukeutuminen näillä pakkasilla, ostan talvitakit aina tarkoituksella kokoa liian isoina että saan kerrospukeuduttua tarpeen mukaan. Tänäänkin takin alle oli survottu toppi, löysä trikoopaita ja paksu kietaisuvillatakki sekä korkeavyötäröinen paksu hame. Voi kevät, tule jo!

Punainen

Vaaleanpunainen luomiväri on ikisuosikkini, ja tässä meikissä on käytetty taas mini -Manlya, tällä kertaa sen yläkertaa:

Meikkiin on käytetty oikealta katsoen toisen pystyrivin kahta ylintä nappia, vaaleampaa koko luomelle ja tummempaa luomivakoon. Rajaus on tehty L'orealin Super Liner Duolla, siitäkin on tulossa erillinen postaus. Hitsin hitsi, kosmetiikkaa kertyy niin tiuhaa tahtia etten ehdi ajantasaisesti  kaikesta postaamaan. Ripsissä on Lumene Natural Coden Dual Boosteria,

Silmissä on Fresh Lookin Sterling Gray -piilolinssit joita rakastan yli kaiken.

Meikkipohja on tehty Garnierin Miracle Skin Perfectorilla ja ripauksella Cliniquen 20 Invisible Blend -irtopuuteria. Poskissa on edellisessä postauksessa esitellystä mini -Manlyn alakerran kumpaakin poskipunaa,  valeampaa poskipäällä ja tummempaa sen alla. Huulissa on Lumenen Wild Rose -punaa sävyssä 105 Rakkauslaulu/Love Song

Sitten hiusasiaan, oikeammin hyvin vinkeään kampaukseen:

Hiuksissa on itseväkerretyn munkkivalkin avulla tehty Myy -nuttura johon lykkäsin geisha -henkisesti mustat syömäpuikot, jotka löysin kirpputorin krääsäpöydästä. Ne ovat hauska lisä nutturaan. En todellakaan ole mikään hiusekspertti ja osaan laittaa tukkani vain muutamalla tavalla, siis on onni että hiuskoristeita on maailma (ja minun asuntoni) täynnä. Niillä saa tylsästäkin kampauksesta mielenkiintoisemman.'

Huomatkaa myös skarpimpi otsatukka!

Kampauksen pohjana olivat löysät huolimattomasti tehdyt laineet ja Herbinan ihana kuivashampoo antamassa ryhtiä.

Munkkivalkki on äärimmäisen helppo väsätä itse vaikka vanhasta nylon -sukasta. Voin joskus  kirjoittaa siitä tarkemmat ohjeet, jos on kiinnostusta. Sillä saa kuitenkin nutturaan mahtavaa muhkeutta!

Sitten vaateasiaan, löysin kirpputorilta monen muun kivan jutun lisäksi tämän ihanan käyttämättömän Gina Tricotin neuletakin hintaan 1.50€. Se on kokoa XXL. Oma kokoni on M ja tämä neule on valtava. Ja siksi juuri  niin ihana. Se on niin pitkä että se käy jopa mekosta. Ja katsokaa, se on punainen ainaisen mustan/harmaan sijaan. Ihana vaate, tykkään yhdistää löysän yläosan istuvaan alaosaan.

Yritän opetella käyttämään enemmän värejä vaatteissani. Tämä punainen lököneule on hyvä alku. Sitäpaitsi punainen on kiva väri ja sopii minulle.

Yksi talvipäivä Tammelassa

Huomaatte varmaan, että hiustenvärjäysvaalennusraidotus -operaatio on saanut onnellisen päätöksen, tukka on juuri niin ihanan kuparinen kuin halusinkin. Hiusten kunto on rääkkäyksen jälkeen kehno, mutta onneksi omistan tehokkaita, hoitavia ja korjaavia tuotteita. Niistä kerron lisää myöhemmin, mutta tämä minun hiusoperaationi oli kyllä hieman luokkaa Don't try this at home. Onneksi se sai kuitenkin onnellisen päätöksen.

Ripsissä on Lumene Natural Code Dual Booster Mascaraa, johon olen aivan rakastunut. Siitä lisää myöhemmin myös.

Turkoosinsinisten piilolinssien kaverina on niiden väriä ihanasti korostava vaaleanoranssi silmämeikki mini -Manly -paletista. Se on niin loistava pakkaus, myös siitä on tulossa erillinen postaus. Mutta värit ovat tästä pikku -Manlyn alakerrasta. Meikkiin on käytetty ruskean rajauskynän lisäksi kahta ylintä luomiväriä sekä poskilla on vaaleampaa, vadelmanpunaista punaa. Nämä ovat ihan uskomattoman pigmenttisiä ja kestäviä hintaansa nähden:

Ja vielä tälläinen muotibloggaajahenkinen Näin pukeuduin tänään -kuva:

Lempparitakki, joka on ennenkin vilahdellut täällä on löytö Ellokselta, luonnonvaalea valtava villahuivi on kirpputorilöytö monen vuoden takaa ja on vaan maailman paras huivi, pipo on muutama vuosi sitten Seppälästä ostettu, legginsit ovat Seppälän loistavat Thermo -legginsit jotka on valmistettu microfleecestä, ne ovat uskomattoman lämpimät. Aion hamstrata niitä vielä lisää, hintaa on vain 9.95€ ja jatkuva tarjous on kolmet kaksien hinnalla. Loistavaa, sanon minä.

Kengät ovat myös muutaman euron kirpparilöytö, nuo ruskeat prätkäbuutsit valitettavasti vetelevät viimeisiään, ne ovat olleet monta vuotta niin kovassa käytössä. Takin alta vilahtelee punainen neuletakki, joka tulee esiintymään tarkemmin myöhemmin toisen postauksen yhteydessä, sekin löytö kirpparilta.

XZ -Ihanuuksia

Ensinnäkin oikein hyvää uutta vuotta 2012!


Sain tälläisen setin joululahjaksi, nämä ihanuudet tulivat vielä somassa fuksianvärisessä kosmetiikkalaukussa.

Shampoo ja hoitoaine olivat minulle jo ennestään tuttuja ja todella pidettyjä niin tuoksun kuin tehonkin puolesta. Tuoksu on hurmaava, niin herkullinen että on vähällä ettei tuotetta pursuta suuhun ja odota sen maistuvan karpaloilta kuumalla kinuskikastikkeella.

Shampoo pesee hyvin mutta hellävaraisesti ja hoitoaine on mukavan kosteuttava. Täällä vanha postaus tästä kaksikosta.

Mutta keskellä pönöttävä XZ Aito Kampaus- ja muotoiluneste se vasta aarre on. Olen kihartimien, papilijottejen ja lämpörullien suurkuluttaja ja en ole ennen törmännyt pitkän kosmetiikkanarkkariurani aikana yhtä tukevan pidon antavaan kampausnesteeseen. On kokeiltu monia niin kampaamopuolelta kuin markettihyllystä, vaahdosta suihkeeseen ja tämä oikeasti niinsanotusti mullisti hiusteni kihartamisen.

Kunhan tätä muistaa annostella maltillisesti, karhentaa tämä hiuksen pintaa juuri sopivasti ja tekee siten optimaalisen pohjan tukeville, kestäville kiharoille. Jos tällä vetää överit, tukka muuttuu lähmäiseksi klimpiksi mutta oikein annosteltuna tämä loihtii aamusta iltaan kestävät pysyvät mutta joustavat kiharat.

Olen käyttänyt tätä niin pohjana lämpörullien kanssa, papilijottejen kanssa kuin myös piippausraudan kanssa niin, että olen suihkauttanut aina kiharrettavaan/rullattavaan hiusosioon hennon suhauksen nestettä ja kihartanut sitten osion. Ja tulos on ollut mieletön.

XZ yllättää aina vaan uudelleen laadullaan. Tämä(kään) tuote ei XZ:in linjan mukaan sisällä silikonia mutta sisältää silti tehokkaan lämpösuojan. Tämä ihmetuote on ilmeisesti klassikko, joka on jokin aika sitten tuotu yleisön pyynnöstä uudelleen markkinoille, enkä yhtään ihmettele että kansa on vaatinut tätä takaisin kauppojen hyllyille, tämä on aivan timanttia tavaraa.

Suihkeen tuoksukin on miellyttävän neutraali.

Tuote toimii muuten myös suolasuihkeen tavoin joko kosteisiin tai kuiviin hiuksiin suihkittuna juuri karheuttavan efektin vuoksi sekä föönin kanssa antamaan ryhtiä ja volyymiä hiuksille.

Oikea monitoimituote, tätä voisin ostaa lisää kun tämän olen kuluttanut loppuun!

Onko joku muu tutustunut näihin tuotteisiin?

Pikakampaus

Maailman helpoin, nopein ja vinkeän näköinen kiemurakampaus syntyy parhaiten karheaan tukkaan, joko  muotoilutuotteella karhennettuun tai loistavasti "seuraavan päivän hiuksiin". Jaat harjan avulla hiukset kahteen osioon ja jakauksen keskelle, ota osion latvasta kiinni ja kieputat halutun suuruisen pyörteen, kiinnität pinnillä-kahdella ja suihkautat vähän lakkaa päälle. Pinnan silottaminen tapahtuu sen mukaan, tahtooko kuontalostaan siistinsileän vai rosoisemman rantatukan. Voilá!

Kaltaisenikin tukkatunari pystyy tähän :D

(Anteeksi taustalla kuivuvat pyykit!)

Nyt se löytyi!

Nimittäin paras kuivashampoo mitä on. Olen koittanut monia, mutta yksikään ei ole ollut yhtä täydellinen.

Olin hieman joulupukinhommissa Sokoksella ja tämä osui yllättäen silmiini, en ensinnäkään tiennyt että myös Herbinalta, joka on muutenkin luottomerkkini markettipuolelta, on tullut markkinoille kuivashampoo.

Tämä oli rakkautta ensisuihkauksella, myöskään hinta ei kirvellyt, Sokoksella tämä aarre maksoi 4,90 €
ja pullo sisältää kuitenkin 200ml tavaraa. Olen vaan aivan tulessa tästä löydöstä, täydellisen kuivashampoon etsintä on vihdoin ohi! Voi tätä autuutta.

Tämä freesaa hiukset juuri sopivasti, ei jätä valkoisia rantuja tummankaan tukkaan ja tuuheuttaa kiitettävästi. Hiukseni olivat likaiset ja pipon alla muhineet ja tämä taikoi niistä tuuheat, ihanan raikkaan tuoksuiset ja ennenkaikkea todella puhtaan tuntuiset. Tämä todellakin raikastaa, kuten lupaakin. Tässä on vaan kaikki kohdallaan söpöstä putelista tehoon ja tuoksuun ja hintaan. Ei tätä vaan voi olla rakastamatta.


Olen testannut tästä Herbinan Volume -sarjasta myös hiuslakkaa eikä se ollut lainkaan hullumpi.

Luojalle kiitos muuten, että Herbinan pakkausdesing on nykyaikaistettu. Vielä välillä näkee kauppojen hyllyillä Herbinoita vanhoissa asuissa ja voi kun ne näyttävät ysäreiltä ja kalvakoilta nuorennettujen kanssasisariensa rinnalla :D

Suosittelen testaamaan tätä, jos täydellistä kuivashampoota ei vielä ole löytynyt. Tämä voi olla se oikea myös sinulle.

On muuten jännä, että melkein jokaiselta firmalta on yhtäkkiä ilmestynyt kauppojen hyllyille kuivashampoo tai hiuspuuteri. Muistan elävästi, kuinka kolmisen vuotta sitten metsästin ympäri kaupunkia kuivashampoota ja löysin ainoastaan apteekista Kloranea joka maksoi liki 15 € ja jätin sen hyllyyn. Stockmannin hiustuotehyllyn alimman hyllyn alimmassa kulmassa kuitenkin nökötti jo aiemmin hehkuttamaani Swiss O-Par -kuivashampoota, joka on kyllä maailman rumimmassa pullossa, sopuhintaan ja ostin sitä ja edelleen se on yksi suosikeistani. Silloin edes Tigillä ei ollut ainakaan Suomessa myynnissä surullisenkuuluisaa Rockaholic -kuivashampoota.

Mutta on se mukavaa, että nykyään on päivittäiskosmetiikkahyllyssäkin valinnanvaraa näiden suhteen.

TV:ssä mainostettiin juuri Sunsilkin kuivashampoota, onko joku kokeillut sitä? Sunsilk on minulle aivan vieras merkki, lienenkö ikinä käyttäneeni yhtäkään merkin tuotetta.

Onko joku muu tutustunut tähän Herbinan kuivashampooseen? Kuinka moni etsii vielä sitä oikeaa ? Onko suosikkia löytynyt?

Krisse <3 Bollywood

Sunnuntainaama

Tältä näyttää tänään:

Hiukset on pitkästä aikaa suoristettu, nyt huomaa kuinka mun kasvatusprojekti on edistynyt!

Kasvoilla kevyt kerros EDM:n Matte -pohjaa, silmissä hieman vaaleanpunaista ja malvaa luomiväriä vanhasta H&M:n Hello Kitty -paletista. Samasta paletista on myös korallinen poskipuna. Ripsissä on pari kerrosta Maybellinen Colossal Waterproof -rakkausmaskaraa.

Huulipuna näyttää kököltä ja sitä se onkin, kyseessä on L'Orealin pari vuotta vanha kaksiosainen, muka kaiken kestävä Infallible Duo Lipstick sävyssä 500 Stay on fire. Aivan susi tuote, mutta pitipähän taas koittaa. Ideana on ensin levittää kuivakka puna ja sen päälle hoitava voide. Mutta hoitavuudesta ei ole tietoakaan vaan tuloksena on vaan kökköjä.

Ja kyse ei ole esimerkiksi siitä, että tuote olisi vanha ja pilalla, vaan se on alusta asti toiminut näin.

Tuon näköinen vekotin se punahirviö on, tuo peili sivussa on toki näppärä ja kullanpunaoranssi mutta hillitty sävy varsin potentiaalinen. Mutta kun ei niin ei,

Vaikka huulet olisi huolella kosteutetut ja pohjustetut, näyttää lopputulos tuolta heti levittämisen jälkeen. Voi morjens, tätä ei kyllä voi suositella.

Vai onko jollakulla näistä hyviä kokemuksia ja omani onkin joku maanantaikappale?

Käsin tehty haastepostaus

Bloggaushaaste -blogissa oli taas hauska haaste johon osallistuin ja päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, esitellä samalla hiuksieni pelastajat. Haasteena oli tehdä postaus käsin ja piirtelin teille tälläistä:

Anteeksi holtiton käsialani, en ole koskaan oppinut kirjoittamaan suoraan toivottavasti saatte jotain
selkoa noista harakanvarpaista :D

Tässä päätähdet:

Kummatkin piirrustukset on toteutettu sekatekniikalla,

olen käyttänyt niin lyijykynää, tussia kuin puuvärejäkin.

Muodonmuutos

Tämmöset niistä hiuksista sitten tuli! Värjäsin tosiaan L'Oreal Parisin uudella Sublime Mousse -kestovärillä sävyssä 41 Delicate Iced Chocolate, joka on kylmän tummanruskea. Valitsin tietoisesti kylmänsävyisen ruskean, sillä koen kylmien sävyjen pukevan itseäni paremmin ja koska ajatuksena ei ollut värjätä hiuksia varsinaisesti ruskeaksi vaan tummentaa olemassa olevaa väriä. Punainen pohjaväri pilkoittaa mukavasti tästä aavistuksen ja se oli osa suunnitelmia. Halusin vain vaihtelun vuoksi tummemmeat kutrit ja pitkän ja hartaan väriopillisen pähkäilyn jälkeen sain tasan mitä ajoinkin takaa.
Tykkään näistä mielttömästi, tämä väri saa silmänikin näyttämään jotenkin tummemmilta ja ihon kirkkaammalta tämän uuden värin kanssa. Plus olin jo aika lopen uupunut siihen taisteluun, kuinka punainen väri saadaan pysymään mahdollisimman pitkään kauniina ja se vaatii tiheämpää värikäsittelyä ja taas kuluttaa hiusta lisää. Saatte Submlie Moussesta vielä perusteellsen arvion, kunhan ehdin kirjoittamaan.

Tässä ovat tämänhetkiset lempi -piilarini. Frheshlook Colorblendsin uudesävyiset linssit sävyssä Sterling Gray. Nimi on kuvaava ja on hauskaa, kun näinkin tummista silmistä saa aika uskottavar harmaat. Se muutaa kasvojen ilmettä paljon, kun vaihtelee erivärisiä linssejä ja rakastan niillä

kikkailua. Tahtoisin vielä pikimustat circlet pitkästä aikaa, ne ovat niin hämmentävän näköiset. Tietämättömille tiedoksi, että circle tarkoittaa tässä kohtaa linssejä, jotka ovat halkaisijataan isompia ja

niiden tarkoitus on luoda efekti suuremmista silmistä. Esimerkiksi Japansita lähtöisin olevan Gyaru -tyylin edustajat tuntuvat suosivan niitä.  ja olen itsekin tykännyt niistä, pitäisi varmaankin hankkia taas muutamat. Ne eivät ole kokonsa ja näyttävyytensä vuoksi ensinnäkään ihan niin mukavat arkikäytötssä, mutta kun haluaa irroitella vaikka juhlissa ja stailata itselleen valtaisat nukkesilmär metrisine tekoripsineen ne ovat mahtavat.

Tämä on ollut syksyn luottopunani. Superhoitava ja sointuu kauniisti omien huulieni väriin. Tämä Gemey Maybellinen ColorSensation 620 Pink Brown on vaan täydellisin nudepuna, johonka olen missään hintaluokassa törmännyt. Tämä on sitä keskihintaa ja nappiosuma minun väreihini. Kun ei halua näyttää meikatulta mutta huolitellulta, tämä on siihen oiva apuväline. Ja se look on ollut syksyn luottolookini, vaikka olenkin aamuisin tuhrannut aikaa peilin edessä olen pyrkinyt mahdollisimman meikkaamattoman näköiseen lopputulokseen. Sen luulisi olevan helppoa, mutta kuka niin luulee on hyvin väärässä. Se vasta aikaa viekin!

Huomenna on luvassa postaus tämän hetken tehotriosta, jolla olen saanut karkeat ja käsitellyt kikkarani jälleen sileiksi ja silkkisen pehmeiksi. Löysin meinaan yhden osista aivan sattumalta ja pilkkahintaan, kaksi muuta osaa löytyivätkin jo kylpyhuoneestani. Mutta siitä lisää myöhemmin!