Ihana Tampere osa 3. 1/2

Kaksi edellistä sarjan postausta ovat olleet hyvin Tammelakeskeisiä, mutta nyt lähdetään merta edemmäs kalaan. Vuorossa on suosikkibaarini/kahvilani/ravintolani kaupungissa osa 1. En ole mikään ahkera ulkonakävijä, mutta joskus on mukava tuulettua.

Kahvilla:

Kuva lainattu ravintolan sivuilta

Kahvilla on kodistani kivenheiton päässä sijaitseva sympaattinen pikkukuppila, josta saa niin lounasta kuin kahvia sekä alkoholijuomia. Listalla on paljon luomua ja kotimaisten pienpanimoiden tuotteita , mikä on ehdottoman hyvä asia. Ravintolassa järjestetään kaikenlaista hauskaa toimintaa retrovideopeli-illoista punk -tietovisailuun, livekeikkoihin ja piirustusmaanantaihin. Sieltä saa vuokrattua myös ulkopelivälineitä päiväksi ja lapsille on pieni leikkinurkkaus.

Ravintola on ihanan viihtyisästi ja leikkisästi sisustettu ja henkilökunta on mukavaa. Hinnatkaan eivät päätä huimaa edes luomuvaihtoehdoissa. Kahvilan perusajatuksena on ympäristöystävällisyys ja vastaavia, aatteellisia ruoka/juomapaikkoja pitäisi mielestäni olla enemmänkin.

Ehdoton suosikkipaikkani, suosittelen piipahtamaan. Kahvilla sijaitsee osoitteessa Aaltosenkatu 31-33 ja on avoinna Ma-Ti klo 13-22, Ke-To 13-24 ja La 13-02. Sunnunaisin Kahvilla on suljettu.

Kahvillan omat sivut


Ravintola Telakka:

Kuva lainattu täältä

Telakka toimii myös päivisin lounasravintolana ja snacksannoksia saa pikkutunneille asti. Ravintola sijaitsee Telakan Kulttuuritalossa ja samassa rakennuksessa toimii myös vaihtoehtoteatteri Teatteri Telakka ja toisessa kerroksessa sijaitsee tilausravintola.

Ravintola sijaitsee vanhassa, punatiilisessä makasiinirakennuksessa joka ilmeisemmin on ennen ollut osa vanhaa tullikompleksia.

Telakan terassi on ehdoton suosikkiterassini koko maailmassa. Terassi on parissa tasossa ja kaikki tuolit sekä pöydät on maalattu joko kirkkaan punaisiksi, keltaisiksi tai vihreiksi. Siihen paistaa myös aurinko läpi päivän, sillä ravintola sijaitsee länteen päin Tullikamarinaukiolla eikä edessä ole valtavia rakennuskomplekseja blokkaamassa auringonsäteitä. Terassi on hyvin viihtyisä, mutta viihtyisä on ravintola sisältäkin. Hieman hämyinen mutta rennon tyylikäs.

Myös Telakalla järjestetään livekeikkoja ja jokainen, jolla olen käynyt on ollut todella toimiva suhteellisen pienestä tilasta huolimatta. Tämä on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka, jos Tampereella liikkuu.

Telakan osoite on Tullikamarin aukio 3 ja se sijaitsee kauppakeskus Tullintorin kupeessa. Terassilta voi lämpiminä kesäiltoina bongata minut kahvikuppi/oluttuoppi kourassa!

Tästä Telakan sivuille ja  aukioloaikoihin pääset tästä

Kellariravintola Vanha Monttu:

Kuva lainattu täältä

Monttu on jättänyt minuun lähtemättömät jäljet monestakin syystä, olen viettänyt siellä niin hienoja iltoja kun vielä enemmän jaksoin baareissa juosta eikä yleensä tullut kuuloonkaan, että olisi mennyt muualle kuin Monttuun.

Montussa voi kyllä nähdä vaikka minkämoista hämärää eläjää ja aina tuntuu sattuvan ja tapahtuvan. Kapakka sijaitsee nimensä mukaan kellarikerroksessa ja ovelle päästäkseen pitää laskeutua pelotavat, jyrkät betoniportaat (joissa minäkin olen joskus lipannut!)

Monttu sijaitsee aivan Tampereen keskustassa osoitteessa Hämeenkatu 17 ja on mielestäni hyvin epätyypillinen ydinkeskustabaari. Baari muistuttaa ennemminkin laitakaupungin räkälää, mutta juuri siinä piilee Montun viehätys. Koskaan ei voi tietää, keneen siellä törmää tai mitä tapahtuu. Ravintolan terassi on myös aivan huippu, sillä se sijaitsee suoraan Hämeenkadulla, keskellä Tampereen pääkatua ja on oiva paikka ihmisvilinän seuraamiseen.

Myös Montussa järjestetään jonkinverran pienimuotoisia live -esiintymisiä ja Tiistaisin ja Keskiviikkoisin järjestettävä karaoke on ihan supersuosittu. Nykyään se taitaa olla muuten myös Sunnuntaisin!

Tämä on sellainen paikka, että kun ei huvita olla yksin, voi aina mennä Monttuun ja luottaa siihen, että siellä on joku tuttu tai vähintään hetken päästä sinne ilmestyy joku tuttu.

Jos et välitä turhasta hienostelusta ja rauhallisesta tunnelmasta, mene Monttuun. Jos taas kammoat matalakattoista iltaisin tupaten täynnä olevaa kuppilaa, joissa tuopinpohja tarttuu pöytään ja kengänpohjat lattiaan kiinni, en ehkä suosittelisi juuri tätä paikkaa. Ne ovat kuitenkin siihen nähden pikkuvikoja, että Montun tunnelma on niin omanlaisensa ja todella autenttisen Tamperelainen. Se, että Montusta puhutaan täällä tamperelaisten olohuoneena, kertonee jo jotain paikan hengestä. Ravintola on sisustettu hauskasti ja kaikilla esillä olevilla esineillä on kuulemma oma tarinansa kerrottavana.

Monttu on auki Su-Ke klo 11-02 ja To-La klo 11-03

Tästä pääset ravintolan sivuille


Suosikkipaikoistani tulee tulevaisuudessa myös osa 2. !

Bloggaaja vs. lukijat

Tukka hyvin, kaikki hyvin -blogissa on käyty mielenkiintoista keskustelua siitä, mikä on bloggaajan asema suhteessa lukijoihinsa ja saako bloggaaja avoimesti kertoa, että ensisijainen motiivi bloggaamiseen on raha. Kannoin oman korteni kekoon keskustelussa, ja sain blogin pitäjältä, Viviltä, vastauksen oman postauksen muodossa, josta olen aika otettu. On mukavaa, että mielipiteelleni annettiin painoarvoa noinkin paljon. Vivi vaikuttaa aika kipakalta tapaukselta ja hän ruoti perusteellisesti saamansa kommentit/kritiikit:

Ensimmäinen Vivin vastine häntä kritisoineelle Katrille

Vivin vastaus minulle ja oma kommenttini asiasta

Mitä te olette tästä mieltä?  Itse omalla kohdallani näen asian niin, että bloggaan niin kauan kuin se tuntuu mukavalta. Tämä on minulle harrastus ja jos siinä sivussa voin olla hyödyksi ja huviksi muille, on tehtäväni onnistunut.

Rakastan kirjottamista ja haaveilen, että vielä joskus voisin julkaista kirjan. Ilokseenhan sitä kirjoittaa myös asioista, joista pitää. Minä en tavoittele tällä taloudellista hyötyä, en rehellisesti sanoen ole edes miettinyt koko asiaa. Eikä tässä maassa ole edes hirveän realistista elättää itseään bloggaamisella, vain aniharvat ovat siihen pystyneet. (Mutta jos joku siihen pystyy, on se työ siinä missä mikä tahansa muukin ja on arvostettavaa, että ihminen voi elättää itsensä asialla, jonka tekemisestä pitää ja jossa on hyvä.)

Uusi pää

Tykkään uudesta hiusväristäni niin paljon, että tahdon esitellä sen teillekin! Hiukset on niin makean kupariset ja vaaleat raidat tekevät siitä vielä ihanemman. Kuvissa näkyy myös laiskan naisen helppo kesätukka: Hiukset lämpörullille, rullat pois, aukiharjaus, kevyt tupeeraus kera hiuspuuterin ja takahiukset soljella kiinni. Kaiken päälle kevyesti hiuslakkaa ja hauska kesäpörrö on valmis. Pitänee tunnustaa, että en ole jaksanut tukkaani ikuisuuteen laittaa mitenkään muuten. Tämä on vain niin helppo ja kiva tapa.

Himoitsen nyt hieman oikein ärjynpunaista hiuskuontaloa, mutta saa nähdä jääkö se vain haaveeksi. Olen oppinut hieman harkitsevammaksi hiusteni kanssa, vanha minä olisi jo syöksynyt kauppaan ja ostanut punaisimman punaisen mikä löytyy. Viihdyn kuitenkin tässäkin värissä niin hyvin, tämä on kuitenkin melko neutraali ja lähellä sitä "luonnollisen" punaista hiusväriä, jota olen havitellut. Mutta näköjään kun saavuttaa haluamansa, siintää näkökentässä jo uusi idea.

Graffiti Red

Yllä näkyvä Diorin puna Rouge A Levres Lipstick sävy 622 Graffiti Red on yksi ehdottomista suosikkihuulipunistani, ihana oranssinpunainen sävy näyttää kivalta ja raikkaalta vaaleaa ihoani vasten. Olen nähnyt näitä edelleen monessa nettipuljussa, mutta käsittääkseni näitä ei enää valmisteta. Mikä on kyllä harmi, pitäisi varmaan tilata pari varastoon.

Puna on hyvin klassisessa, kuusikulmaiseessa ja sinikultaisessa hylsyssä ja tuoksuu vahvasti huulipunalta. Tiedättekö, siltä miltä äidin huulipunat tuoksuivat omassa lapsuudessa?

Tämä on myös hyvin kestävää huulilla ja jopa hieman kuivakkaa, joten huulten on oltava tasaiset ja kosteutetut, että puna näyttää nätiltä.

Harmi, että en saanut täällä harmaassa sadesäävalossa sävyä toistumaan niin ärjynä, kuin se oikeasti on mutta tässä lainattu kuva:

Kuva lainattu täältä

Pienenpikuinkolme

Koska ikävästi alkanut Sunnuntai pelastuikin niin haluan kertoa teille hyvät lukijat, että on ihan mieletöntä kuinka kivoja te olette. Teitä on pieni, mutta sitäkin mukavempi ja aktiivisempi joukko ja olen siitä niin superiloinen. Te teette tästä tekemisen arvoista!

Eli iso kiitos teille, toivottavasti pysytte kyydissä myös jatkossa ja ilahdutatte minua kommenteillanne ja joukkonne kasvaa!

Toivottavasti tämä ei nyt kuulosta perseen nuolemiselta, sellainen ei kuulu tyyliini. Te olette vaan niin huippuja että ansaitsette tietää sen. Eli :

Ihan omin pienin kätösin taiteilin Paintilla tämän!

P.S Postausehdotuksia otetaan edelleen vastaan ilomielin!

Anananananas!

Aikaisemman Freeman -kuorintani (Creamy Apricot Scrub) loputtua ostin tilalle Enzyme Mask Pineapple -kuorintanaamion, joka eroaa edeltäjästään sillä, että tätä pidetään kasvoilla naamiona 10 minutia ja aineessa olevat hedelmähapot kuorivat hellävaraisesti ihoa.

Tämä on koostumukseltaan todella paksua geeliä joka sisältää pikkuisia rakeita, joka tuli minulle yllätyksenä. Aikaisemmat kasvoilla hetken pidettävät kuorinnat, joita olen elämässäni testannut, eivät ole normikuorintojen tapaan sisältäneet rakeen raetta. Rakeet ovat kuitenkin todella pieniä ja hellävaraisia ja naamiota poispestessä tuntuvat mukavilta ja edesauttavat osaltaan kuolleen ihosolukon poistumista ihon pinnalta.

Naamio tuoksuu miedosti säilykeananaksilta ja peseytyy helposti kasvoilta. Inhoan yli kaiken naamioita, joita saa puunata ikuisuuden irti naamasta.

Naamioinnin jälkeen iho tuntuu ja näyttää todella kirkkaalta ja puhtaalta. Kuorintanaamio on kivaa vaihtelua perinteisille kuorinnoille ja tämä kaveri on senverran hellävarainen, että uskoisin muidenkin herkkäihoisten voivan käyttää tätä. Olen itse käyttänyt tätä yhdestä kahteen kertaan viikossa aivan ilman ongelmia ja ihon kuivahtamista.

Freemanin naamiot ovat hinta-laatusuhteeltaan kyllä erinomaisia!

I love fruits!

Ei pelkoa, tämä ei  ole muuttumassa ruokablogiksi vaikka kuinka ruoasta tykkäänkin, mutta haluan silti jakaa teille pari smoothie-ohjetta. Kun sain taannoin sen ihanan, pinkin tehosekoittimen olen useaan otteeseen valmistellut erilaisia smoothieita ja tässä pari suosikkiani:

Hedelmäsmoothie A'la Krisse:

- Yksi reilun kokoinen appelsiini
- Kaksi omenaa (itse tykkään kirpeistä, mutta oman maun mukaan!)
- Yksi keskikokoinen banaani
- Ruokalusikallinen hunajaa
- Sitruunan mehu
- 0,5 - 1 dl leseitä
- 1,5 dl vettä

Kuori ja palastele hedelmät ja laita ainekset tehosekoittimimeen, kone päälle ja hetkessä on ihanan makuinen välipala valmis.

HeVi -Smoothie A'la Krisse:

- Puolikas pieni kurkku
- Kaksi päärynää
- Omena
- Banaani
- 300-400 g luonnonjogurttia/maustamatonta jogurttia
- Ruokalusikallinen hunajaa
- 0,5 - 1 dl leseitä
- 1 dl vettä.

Sama valmistusohje kuin yllä.


Smoothiesta saa hirveästi vitamiineja ja kuitua samalla kertaa ja ne maistuvat ihanalta ja kun joukkoon lisää leseitä, on juoma myös täyttävä. Ja variaatioita on niin paljon kun on hedelmiä. Odotan innoissani, kun torilta alkaa taas saamaan makeita, kotimaisia mansikoita ja pääsen käyttämään niitä smoothieihin. Nam!

Koska omat hedelmäni on jo syöty/juotu, lainasin kuvan osoitteesta www.modamee.com