Anteeksi, tuntuu että tästä on tulossa kohta täysin hajuvesiblogi.
Mutta tästä kultakimpaleesta minun pitää teille muutama sananen virkata. Myös tämä saapui hoiviini täysin sattumalta ja aivan sokkona. Tämä lykättiin minulle saatesanoin "Käytä sitten vaikka vessanraikastimena."
En kyllä käytä. Minä en suoraan sanottuna ole koskaan ollut Calvin Kleinin tuoksujen ystävä, ne ovat jotenkin niin latteita omaan makuuni ja One kummittelee edelleen ylä-astemuistoissa. Jokunen ihan kiva miestentuoksu merkillä on, mutta siihen se on jäänyt. Calvin Kleinin tuoksut ovat mielikuvissani aina vetisiä sitrustuoksuja, jotka sopivat kenelle vaan ja mihin vaan. Olen mieltänyt ne jotenkin persoonattomiksi. Poikkeuksen ajatuksiini on kyllä tehnyt ystävättäreni, joka on varmasti koko ikänsä käyttänyt Onea ja ensimmäisenä tuoksua jossain haistaessani mietin onko ystävättäreni jossakin lähistöllä. Se on hänen signature -tuoksunsa ja pakko myöntää, että hänellä se toimii. Jos kyseinen ystävätär lukee tätä kirjoitusta joskus, hän kyllä tunnistaa tästä itsensä. :D
Mutta oikeaan asiaan, eli kyseenomaiseen pulloon. Secret Obsession, salainen pakkomielle. Kun ensimmäisen kerran suihkautin tuoksua ranteeseeni, eivät odotukset olleet korkealla. Odotin jotakin vetistä versiota Diorin Poisonista tai jotain siihen suuntaan.
Yllätyin kuitenkin aika iloisesti, sillä ranteellani tuoksuikin hyvin vahva ja täyteläinen tuoksu joka ensimmäisenä toi mieleeni vahvan rommikolan ja kookoksen tuoksuisen aurinkovoiteen makoillessa etelän lämmössä uima-altaan reunalla. Tuoksu on lämmin ja jopa aika seksikäs.
Ja mitä tuoksu oikeasti pitää sisällään?
Ensituoksussa luumua, muskottipähkinää ja ruusua. Keskivaiheilla taas jasmiinia sekä tuberoosaa ja sydäntuoksuna vanilijaa, santelia ja amberia.
Se on varmasti juurikin tuo muskottipähkinä, joka tuoksuun tuo sen tietyn täyteläisyyden ja lämmön. Mutta haistan tässä aivan selvästi sen rommin.
Upeaakin upeamma Eva Mendesin tähdittämä mainos myös herätti kalabaliikkia ja joutui jopa sensuurin kouriin liian voimakkaan seksuaalisuutensa vuoksi.
Taas kerran jouduin nielemään ennakkoluuloni. Calvin Klein valmistaa sittenkin myös minun makuuni sopivia tuoksuja. Heiltä löytyykin oikeasti ainakin yksi naisellinen, lämmin ja persoonallinen sekä klassinen tuoksu. Merkki ei olekkaan vain pelkkää sitrusta, vettä ja androgyyniyttä, joka ei sitten ole lainkaan minun juttuni vaikka en muuten merkin tuoksujen suosiota ihmettele. Upeaa. Vastedes saatan pysähtyä nuuhkimaan muitakin merkin tuoksuja enkä vain kävele nokka pystyssä ohitse kohti Christian Diorin ständiä. Minua kiinnostaa myös kovasti merkin uudet Shock! -tuoksut, sillä naisten versiota on verrattu mm. ikisuosikkiini, Miss Dior Chérieen. Kummankin version pullo nyt on ihan susiruma, mutta pakko sitä varmaan on käydä haisuttelemassa ihan lähiaikoina. Ei tässä muu nyt auta. Miestenkin versiota on kauheasti kehuttu, joten sekin pitää käydä nuuskimassa.
Mihin tätä voisi verrata? Jos pidät esimerkiksi yhdestä ikisuosikkituoksustani, Lolita Lempickan nimikkotuoksusta, juurikin siitä Diorin Poisonista, Chanelin Cocosta, Versacen Crystan Noirista tai Guerlainin Shalimarista, käyhän nuuhkimassa tätä.
Nössöille tämä tuoksu ei ole, tämä vaatii vahvan kantajan kuten muutkin yllämainitut. Tai ainakin vahvan asenteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nyt on teidän vuoronne kommentoida, keskustella, antaa palautetta, toivoa, ehdottaa ja kritisoida! Sana on vapaa.