Lauantai-ilta.

Tulin vielä tekemään pikaisen päivityksen, vaikka minua huudellaan jo saunaan. :>

Aion tänään hieman hemmotella itseäni. Sauna, kasvohoito, jalkahoito. Telkkarista tulee Putous ja senjälkeen menen nukkumaan, haluan pitkät kauneusunet ja menen mielummin aikaisemmin nukkumaan kun nukun myöhään, sillä pidän aamuista. Etenkin jos ne ovat yhtä kauniita kuin tänään oli, on ihanaa lusikoida puuroa, juoda kahvia ja selailla uudet blogikirjoitukset, kun aurinko paistaa sisään ikkunasta.

Minä aion tänään heittää kaikki huolet hetkeksi nurkkaan ja maata levynä saunanlauteilla niin kauan kuin jaksan kera kylmän saunaoluen. Suosittelen sitä muillekin mahdollisuuksien mukaan, mutta olutta vain täysi-ikäisille :P

Näin nössö viettää useimmat viikonloppuiltansa, mutta ihanaa lauantainjatkoa kaikille, miten sen vietättekin!

With ♥: Scarlett

Mymmelin tytär.

Tuossa ylläolevassa kuvassa näkyy vakiotapa, kuinka pidän nykyään aina hiuksiani. Tuollainen sotkuinen mymmelinuttura on vaan niin helppo sutaista ja se näyttää hauskalta. Pohjana on suoristusraudalla tehdyt loivat laineet ja viimeistelty Tigin Love Peace & Planet -vahalla ja Got2Be  2 Sexy -lakalla. Tuollaisen nuttura on parhaimmillaan hiuksissa, jotka eivät ole aivan vastapestyt. Täydellinen seuraavan päivän kampaus.

Ostin toissapäivänä ensimmäisen Lumenen Wild Rose -kiiltopunani. Olen himoinnut niitä jo jonkun tovin ja Sokoksella ne oli alennettuun hintaan 6.90€. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin sävyyn 09 Lumottu puna, mutta olisin voinut valita toisinkin. Tämä on ihan kiva, mutta kuten yläkuvasta näkyy, sitä on todella vaikea saada levittymään tasaisesti ja se lähtee helposti karkaileman uurteisiin vaikka huulet on kosteutettu ja kevyesti pohjustettu. Parhaimman tuloksen saa sormenpäillä kevyesti huuliin taputtelemalla. Uskon, että vaaleamman ja luonnollisemman sävyn kanssa ei ole samaa ongelmaa, joten tahtoisin hirveästi ostaa vielä jonkun vaaleamman sävyn ja etenkin Naturals -sävyperheestä.

Ylhäällä vielä swatchi kämmenselän iholla.

 Hui onpas pöytä sotkuinen. Tuotteet könöttävät hienosti servetin päällä ja 

kastelukannun edessä jossa on servettejä. Kuvassa mukana myös Pirkan vanilija-

yrttitee (nam!) ja Mandy kurkkii kukkamaljakon takaa :D

Samalta Sokos -retkeltä ostin myös Freemanin uuden Facial Creamy Scrub Apricot -aprikoosi -kasvokuorinnan. Ja oi, tämä oli rakkautta ensikosketuksella. Freemanin tuotteet ovat mitä mainioinpia hinta-laatusuhteeltaan, en ole koskaan joutunut pahemmin pettymään ja purkkien 150ml koko takaa, että tuote on myös riittoisa. Ja iso plussa tulee eläinkokeettomuudesta.

Minulla oli aikaisemmin kasvokuorintana saman sarjan vadelmakuorinta, mutta sen äklövadelmainen tuoksu alkoi loppupuolella tökkimään. Tässä aprikoositavarassa tuoksu on miellyttävän mieto mutta ihanan raikas hedelmätuoksu. Koostumukseltaan aprikoosi ja vadelma ovat kuin yö ja päivä, vadelmakuorinta oli geelimäistä ja rakeet olivat omaan makuuni hieman liian isoja. Aprikoosin rakeet ovat taas pienenpieniä ja tuntuvat hellävaraisilta, ja koostumus on paksun  kermaista. Kuorinnan jälkeen iho tuntuu puhtaalta ja sileältä ja näyttää heleältä. Tähän on myös lisätty  C- ja E-vitamiineja tuomaan lisäpotkua. Tätä ostan uudestaan.

Muutenkin, muistutan taas kaikkia kuorinnan tärkeydestä. Ja nimenomaan oikeanlaisen kuorinnan, kaikki tavat eivät sovi kaikille. Mutta ihon säännöllinen kuoriminen ja kosteutus on se, joka naisen tiellä pitää. Ja toki miehenkin.

Oletteko te tutustuneet Freemanin tuotteisiin?

Itsetunnosta.

Tämän postauksen myötä saatan ylittää oman henkilökohtaisen rajani, mutta haluan silti tehdä tämän, nimittäin jo eilen puhumani postauksen itsetunnosta. Se on minulle hyvin henkilökohtainen aihe. Ja henkilökohtainen ongelma.


Itsetunto määritellään suurinpiirtein näin:

"Itsetunto eli omanarvontunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta. Itsetunto ei liity välttämättä juurikaan siihen, kuinka menestyksekäs ihminen tosiasiassa on, vaan kysymys on oman itsensä hyväksymisestä ja omiin mahdollisuuksiin uskomisesta." (Wikipedia -sitaatti)

Kun ihmisiä pyydetään määrittelemään kaunis ihminen, on todella usein vastauksena, että itsevarma ihminen on kaunis. Tottahan se tavallaan on. Itsevarma ihminen kantaa itsensä kauniisti näennäisistä puutteistaan huolimatta ja on varma siitä mitä tekee.


Minua luullaan poikkeuksetta itsevarmaksi ihmiseksi, sellaiseksi, jolla on hyvä itsetunto. Ehkä saatan vaikuttaakin siltä, mutta ollakseni rehellinen, on iso osa siitä haurasta kuorta.


Kun itsetunto alkaa lapsena rakentumaan, se vaatii oikeat, rohkaisevat ja tukevat puitteet kasvaakseen hyvin. Kun ne puuttuvat, seuraukset näkyvät vahvasti pahimmillaan koko aikuisiän.


Kerron nyt pienen tarinan:
Oli tyttö, joka oli hieman erilainen kuin muut lapset. Tämä tyttö ei piitannut samoista asioista kuin muut, vaan rakasti lukemista ja musiikkia. Se musiikki oli aikaan nähden "vääränlaista" niinkuin tyttökin, joka ei koskaan oikein sopeutunut ja löytänyt paikkaansa. Tyttö olisi voinut olla huomaamaton seinäruusu, mutta jostain syystä hän joutui ala-asteelta lähtien luokan silmätikuksi, niin oppilaiden kuin opettajien. Hän ei yksinkertaisesti vastannut niitä normeja, joiden sisällä olisi ollut turvassa. Hänestä tuli pahasti koulukiusattu, kiusaaminen kohdistui eritoten hänen ulkonäköönsä. Päätään pidempi kaikkia luokkalaisiaan, rumat vaatteet, erikoiset piirteet, kaikki väärin. 


Koko ala-asteen hän oli hylkiö, ja ylä-asteelle mennessä asiat muuttuivat vielä vakavemmiksi. Monet kasvoivat pituudeltaan tytön ohi, mutta hylkiön rooli seurasi. Keksittiin uusia syitä miksi tyttö ei kelvannut. Toiminta muuttui henkikseksi ja fyysiseksi väkivallaksi.


Tyttö yritti puhua ahdingostaan koulukuraattorista rehtoriin saamatta apua. Tytön kotioloissa ei ollut kehumista niihin aikoihin, vaan kotona sai yhtälailla kuulla olevansa aina vääränlainen. Kelvoton. Epäonnistunut.


Yhdeksänneksi luokaksi tyttö vaihtoi ylä-astetta, ja sai olla lähes rauhassa, muttei koskaan sopeutunut kunnolla.


Kasvettuaan isommaksi tyttö teki vääriä valintoja, sairastui syömishäiriöön, oli tuhoisissa ihmissuhteissa ja kuitenkin alkoi kuulla olevansa kaunis, usealta taholta ja usein. Ensimmäistä kertaa elämässään. Rumasta ankanpoikasesta oli tullut joutsen, mutta joutsen ei ymmärtänyt sitä. Eikä pysty edelleenkään sitä kunnolla käsittämään.

Niin, tarinan tyttö olen sanomattakin minä. Painin edelleen valtavien itsetunto-ongelmien kanssa, vaikka tarinan tapahtumista on jo reilusti aikaa. Vaikka ne eivät enää vaivaa minua, on itsetuntoani silloin vaurioitettu niin raskaasti, että se on tänäkin päivänä hyvin pirstaleinen. Kyllä, on päiviä kun koen peilikuvani kauniiksi ja pystyn pitämään itsestäni. Mutta vastapainona ovat ne hetket, kun ei löydä itsestään kuin vikoja ja haluaisi vain kaivautua piiloon kaikilta katseilta, jopa oman mieheni jonka kanssa olen vuosikausia elänyt.

Mutta kuitenkin, tänä päivänä on itsetuntoni ja -kunniotukseni noususuhdanteessa, enemmän kuin koskaan. Siihen on varmasti monia syitä. Olen päättänyt lopullisesti unohtaa menneen. Olen tullut rakastetuksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Olen tehnyt oikeita valintoja, olen kuunnellut sydäntäni. Olen opetellut tuntemaan itseni uudelleen, sen henkilön, joka katosi kauan sitten. Vaikka itsetuntoani muserrettiin vuosikausia aivan systemaattisesti, olen saamassa sitä pikkuhiljaa takaisin. Olen saanut rohkeutta. Taistelutahtoa.


Vaikka edelleen on niitä hetkiä, joina tunnen itseni kelvottomaksi, tekisi mieli peittää jokainen heijastava pinta etten näkisi kuvaani ja pienikin vastoinkäyminen, negatiivinen kommentti tai mikä vain muu pikkuseikka saa minut romahtamaan. Mutta tänä päivänä nousen siitä, loppujenlopuksi muistan että kelpaan. Vaikka senkin muistaminen on vielä hankalaa, toivon jonain päivänä vielä olevani oikeasti varma siitä, että kelpaan. Itselleni.

Inhoan yleensä kliseitä, mutta tahtoisin silti muistuttaa, että juuri sinä olet arvokas omana itsenäsi.
Asioista on mahdollista selvitä, kunhan taistelee. Ja taistelu on pitkääkin pidempi prosessi. Kun opettelee kunnioittamaan itseään yksilönä, juuri minuna ja unohtaa itsensä vertailun muihin, se on hyvä alku. 


Kyllä, hyvä itsetunto on kaunistus. Mutta kaikkein kauneinta on kunnioitus itseään ja muita kohtaan.




kuvat lainattu täältä

Pieni päivitys.

Tänään on ollut melkoinen itkupotkuraivaripäivä, mutta olen siitä huolimatta tehnyt kaksi kosmetiikkahankintaa jotka esittelen teille huomenna niinkuin esittelen muutaman uuden hankinnan kotiinikin.

Tämä päivä on ollut supernegatiivinen, olen potenut niin itsetunto-ongelmia kuin ollut yksinkertaisesti todella väsynyt. Päivä on kulunut ensin kahlaamalla keskustassa loputtomassa lumisohjossa ja loput siitä olen mutustellut varmaan kilon klementiinejä ja lukenut Tuulen Viemää, joka aina toimii kohdallani parhaana todellisuuspakona. En vaan kyllästy siihen kirjaan. Päivän kulumiseen on liittynyt myös jäätelörasia.

Ajattelin, että huominen voisi olla myös hyvä päivä jutella itsetunnosta ja itsekunnioituksesta tarkemmin täällä.

Eli siis huomiseen ja hyvää yötä, uskon omalla kohdallani pitkien yöunien tekevän tehtävänsä ja olen sen myötä huomenna taas virkeänä sorvin ääressä. Lots of love!

- Scarlett

kuva napattu täältä

Kissajuttuja osa 1.

Koska olen juuri sellainen karsea kissatäti, joka höpöttää aina kissoistaan ja jonka vaatteet ovat aina kissankarvoissa, ajattelin esitellä teille kummatkin kissani ja vielä pupunikin jossain vaiheessa

 Ensin on vuorossa pikku-Mandy, josta on kuva tuossa ylhäällä. Hänen siskostaan Sandysta saatte kuulla myöhemmin, kun saan hänestä kunnollisen kuvan.

Mutta, Mandy on superkaunis 2-vuotias sekarotuinen, siamilais-maatiainen vilperi joka osaa sanalla sanoen olla mahdoton. Siamilais -puolelta tulee piirre äärimmäisestä huomionhakuisuudesta ja mustasukkaisuudesta, mutta myös valtava kiintymys omistajaansa. Hän on pikkudiiva pahimmasta päästä. Jos Mandy tahtoo huomiota ja silittelyä kello 04.00 aamuyöstä, hän pitää huolen että sitä myös saa.Se läimii pienillä tassuillaan pöydiltä kaikki tavarat mihin parikiloisen rääpäleen voimat riittää, pyörii ympyrää sängyssä, puskee ja kujertaa. Kolistelee ja rämistelee asioita. Metelöi ja tekee pahojaan että nousisin ylös sängystä, vaikka edes torumaan.

 Mandylla on myös taipumusta olla minusta mustasukkainen, jos keskitän liiaksi huomiota johonkin muuhun, niinkuin kirjaan, lehteen, läppäriin, mieheeni tai vaikka ystävättäreni lapseen. Protesti siitä on se, että kaikin keinoin päättäväisesti kiilataan ja tungetaan syliin ja pusketaan oikein olan takaa. Hän on mahdottoman kiintynyt minuun, toki miehenikin saa usein osuuden  vekaran riiviöinnistä.

Kumpikin kisnimme on uskomattomaton kääpiö, heitä luullaan järjestäen pennuiksi, olen usein miettinyt että Mandy saattaa olla indeksien mukaan hieman alipainoinen, vaikka neidillä on hyvä ruokahalu ja ravinnonsaanti enemmänkin kuin riittävä. Hän on kuitenkin niin energinen ja touhukas tapaus. Se on varmaankin vain geneettinen ominaisuus, mutta silti äidin huoli on aina pienestäkin pinnalla :'>

Pieni säälittävä yksityiskohta on se, että Mandy on hieman siskonsa tassun alla, Sandy on hieman kookkaampi ja itsetietoisempi ja saattaa helposti pomottaa Mandya esimerkiksi ruoka-asioissa, jolloin me syömme Mandyn kanssa kahden siskon ruokaillessa toisessa huoneessa.

Mandy ei myöskään osaa naukua niinkuin kissat yleensä, vaan kujertelee ja sirkuttaa. Ja nukkuessaan kuorsaa.

Mutta se tälläkertaa kissoista, seuraavaksi sitten kertoilen siitä toisesta otuksesta.

Ihan asian vierestä, mutta löysin niin kivan huivin H&M:ltä hintaan 2,95€ :

Hirvittävä määrä kysymyksiä.

aloitusaika: 14.16
nimi: Scarlett
lempinimi/nimet: Edellinen ei ole oikea nimeni.
synttärit: 21.2
missä olet syntynyt: Tampereella
horoskooppi: Kalat
pituus: 173cm
paino: En tiedä, en ole ikuisuuteen käynyt vaa'alla.
hiusten väri: Musta, oikeasti haaleanvaaleanharmaa.
silmien väri: Tummanruskea.
sisarukset: Kaksi pikkusiskoa ja yksi pikkuveli.
tatuoinnit: Ranteita kiertävät rusetit, oikeassa käsivarressa isohkot kirsikat, oikeassa hauiksessa Tuu-tikki, rintakehässä enkelipyhimys, vasemman solisluun alla 16-vuotiaana otettu rauharakkaus   -kuva ja vasemmassa sisäranteessa tähti.
lävistykset: Ainoa missä tällähetkellä on koru, on vasen tissi. :P

suosikit
väri: Pinkki, turkoosi, musta.
ruoka: Jälkiruoka!
karkki: Dumle -suklaalevyt ja salmiakki.
juustolaatu: Apua, joku hyvä gouda?
pizzan täyte: Tuplajuusto.
hedelmä: Tällähetkellä syön klementiinejä uskomattomia määriä, mutta myös esimerkiksi päärynät on pop!
kasvis: Paprika.
marja: Kirsikka tai mansikka, en osaa päättää.
kirja: Kotiopettajattaren romaani, Tuulen Viemää, Kaari Utrion kirjat, vanhat tyttökirjat...En osaa päättää!
leffa: Party Monster, Marie Antoinette, Nightmare before Christmas, Velvet Goldmine, Zombie ja kummitusjuna... plus kymmeniä muita.
telkkariohjelma: 70's Show.
radiokanava: Joku hyvä nettiradio.
piirretyn hahmo: Hmm apua, saanko sanoa Jack Skellington vaikka se onkin animaatio?
biisi: Eihän tämmöseen voi vastata!
bändi: Apua, niitä on kauheasti.
musiikkilaji: Elektro, syntikkapoppi, ebm, rautalankarokki ja neofolkki. Ja hyvä hoppi. Eli skaala on laaja.
viikonpäivä: Vaihtelee.
kuukausi: Huhti-Toukokuu kun kevät tulee, ennen olin syksyihminen mutta nykyään kevät on ihanin.
vuodenaika: Kts. edellinen.
numero: 2
sää: +20 C ja kirkas auringonpaiste.
eläin: Kissa tai norsu.
tarina lapsuudesta: Ilmoitin sukujuhlissa kirkkain silmin äidille kaikkien kuullen: "Minä menen nyt paskalle." Olin ehkä 4-vuotias ja äiti häpesi silmät päästään :D
kehonosa: Itselläni poskipäät, muilla kasvot noin yleensäkin.

viimeisin
biisi jonka kuulit: Täällä soi Palefacen uusin levy, joka on muuten hyvä kun mikä.
cd jonka ostit: En ole vuosiin ostanut levyjä, vaikka teini-ikäni suurinpiirtein Swamp Second Handissa.
asia jonka sanoit: "Laita vaan." kun puoliso kysyi laitetaanko musiikkia soimaan.
aika jolloin itkit: Päämääränä Cold Mountain -elokuva.
elokuva, jonka näit teatterissa: Kielletty hedelmä, ja siitä on jo aikaa. Ja ainiin, Niagarassa TTVO:n lyhäreitä.
asia jonka söit: Dumle -suklaalevy.
ihminen joka soitti: En kehtaa kertoa. Mutta sitä ennen soitti äiti.
kynsilakkasävy jota käytit: Kynsissä on jo hieman kulahtanut Maybellinen lakka sävyssä Cancan Pink, jolla ei ole pinkin kanssa kyllä mitään tekemistä. Ennemminkin tummahko murrettu  punainen. Täytyiskin vaihtaa lakat.
mitä kuuntelet: Sitä Palefacea.
mitä sinulla on päällä: Musta valkopilkullinen paita, farkkumini ja mustat ylipolvensukat.
mitä ajattelet: Taustalla soivaa biisiä, joka on melkoisen osuva.
mitä pelkäät eniten: Pimeää. Kontrollin menettämistä.

tulevaisuus
ammatti: Teatterihenkilö.
aviollisuusasema: Naimisissa.
kuherruskuukausi: Jonnekin keskieurooppaan.
asuinpaikka: Tukholma olisi kiva, tai sitten pysyn täällä Tampereen Tammelassa. Tää on hyvä paikka.
lapsia: Mielellään.
auto: Keskusta.-alueella asuvana tuskin tarvitsen, ei ole edes korttia.
mitä teet huomenna: Hoidan asioita.
tuleeko kolmas maailmansota: Tuskin.

uskotko
taivaaseen: En.
helvettiin: En.
enkeleihin: Tavallaan.
paholaiseen: Tavallaan.
Jumalaan: Tavallaan.
Buddhaan: Tavallinen kuolevainen ihminen, mutta buddhalaisuus on mielenkiintoinen uskonto.
avaruusolioihin: Ehkä.
kummituksiin: Kyllä.
henkiin (sieluihin): Kyllä.
sielunkumppaneihin: Ehkä.
rakkauteen ensi silmäyksellä: En.
karmaan: Tavallaan.
rakkauteen yleisesti: Kyllä.
onneen: Toki.
itseesi: Toisinaan.

satunnaisia
minkä kokoinen on sänkysi: 120x220 kai?
mitä ilman et voisi elää: Välttämättömiä asioita on aika paljon.
mihin aikaan nukahdit: Joskus puolen yön jälkeen.
milloin ja missä haluat mennä naimisiin: Maistraatissa, pienesti ja yksityisesti.
mikä on hyvä piirre itsessäsi: Empaattisuus.
mitä mietit aina: Huolehdin ja stressaan asioita.
mitä on vikana koulussasi: Se, että en ole koulussa?
mikä on hyvää koulussasi: Se, että en ole koulussa?
puhutko itseksesi: Joo, mutta naamioin sen kissoille puhumiseksi.
jos kirjoittaisit kirjan, mikä sen nimeksi tulisi: Joku todella nokkela.
miksi vaihtaisit nimesi jos voisit: Miksi haluaisin vaihtaa, ristimänimeni on kiva.
lopetusaika: 15.00, jopas meni kauan!






Kuvitus lainattu www.wehearit.com -sivustolta.

Kotijuttuja.

Niinkuin olen jo aikaisemmin puhellut, olen hurahtanut turkoosiin väriin. Sisustukseni on melkolailla pinkki ja vaaleanpunainen, ja turkoosi tuo mielettömän kivaa särmää siihen. Tänään sain kauan viipynen H&M -tilaukseni, ja sieltä paljastui mm. nuo ylläolevat sisustustyynyt. Minun mielestäni sisustustyynyt ovat välttämättömiä, mitä enemmän - sen parempi. Haaveilen alkovimme muuttamista hämyiseksi, romanttiseksi kangaskatoksella katetuksi nurkkaukseksi, jossa on paljon kauniita tyynyjä. Hieman itämaishenkiseksi, mutta minun väreilläni. Tilasin jo vuodekatoksenkin, vaaleanpunaisen. Oikeastaan se katos on enää ainoa, mikä puuttuu. Ja uusi hieno oranssi lasinen kattolamppu pitää asentaa, sain ystävättäreltäni mielettömän hienon lampun jonka alunperin piti mennä  hänen äitinsä baariin.

Tänään kävin pikaisesti haahuilemassa Sokoksella kosteusvoidehädässä, sillä Herbinan Sensitive -voide loppui yllättäen. Todella hyvä voide se on, mutta kun se on pumppupullossa joka ei ole läpinäkyvä, loppuminen tulee niissä aina puuntakaa ja nyt ei ollut edes varastossa mitään varalla niin iski hätä.

Jouduin pari päivää käyttämään mieheni kosteusvoidetta, joka oli omalle kuivalle iholleni yhtä tyhjän kanssa plus ihoni alkoi näppylöimään samoin tein kosteuden puutteesta ja karhenmaan suuren alkoholipitoisuuden takia. Päädyin tähän Olayn klassikkoon, Beauty Fluidin, jonka tuoksu tuo mieleen lapsuuden. Ja tämä on kyllä hyvä, syystäkin klassikko. Nyt alkaa ihoni taas näyttämään hyvältä.

 Sitten eilen saapuneet uudet verhoni ! Tahdoin kevyemmät verhot, joiden läpi tulee mahdollisimman paljon valoa. Nämä ovat purrr-fect. Rusetit ovat H&M:n talvimallistosta.

Sitten laitoin kauneimmat hajuvesipulloni uudella tavalla esille, kristallivadille jonka olen saanut kastelahjaksi, vati on todella kaunis, siinä on vaaleanpunaisia kukkasia upotettuna ja olen pitkään halunnut sen esille. Oikeassa nurkassa on myös ihkaensimmäinen Iitalan Aalto-tuikkukipponi, jonka sain äidiltäni joululahjaksi. Tahdon sille toisen samanlaisen kaveriksi. Kynttiläkipot ja -jalat ovat suurimmilta osin kirpputoreilta, paitsi vasemmassa reunassa näkyvä suloinen polkupyörä -kippo jonka sain ystävättäreltäni, hän olin bongannut sen kirpputorilta ja olin heti tullut hänen mieleensä. Samalta ihmiseltä sain edellämainitsemani lampunkin.