keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

AAAAATSHIIII.

Flunssa kaatoi bloggarin melkein koko Pääsiäiseksi sängynpohjalle eikä tämä tappoflunssa meinaa vieläkään hellittää. Pää on täynnä räkää ja se blokkaa ajatukseni. Minulla on korvan takana ihan sikana postausideoita ja alan toteuttamaan niitä sillä punaisella sekunilla kun tämä tauti hellittää. Toivottavasti pian. Mutta elossa ollaan silti. Toivottavasti tämän blogihiljaisuuden ei tarvitse kestää enää kauaa.

Nyt palaan peiton alle vanhojen Tove Janssonin Muumi -kirjojen kanssa, palaillaan pian!

lauantai 23. huhtikuuta 2011

Päästäistä.



Ruokapöydälle kiivennyt teepussivaras-jänis  toivottaa kaikille lukijoille huippukivaa pääsiäistä!


PS. Tähän loppuun voisin vielä kertoa rakkaan isoäitini eli Muorin parin vuoden takaisesta pääsiäisentoivotuksesta. Hän antoi minulle suklaapatukan ja toivotteli pääsiäiset sanoin: "Tässä sulle suklaata, munaahan  sulla on kotonakin." Viitaten siis miesystävääni. Mahdoton ihminen. :< Seuraavana pääsiäisenä tuli tekstiviesti: "Munaista pääsiäistä!" Kauhulla odotan  aikooko hän muistaa minua tänäkin pääsiäisenä totuttuun tapaan...

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Miau.

KLIK KLIK !

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Ihana Tampere osa 1.

Aloitan erään ihanan lukijan hyvästä ehdotuksesta juttusarjan suosikkikohteistani Tampereella. Rakastan tätä kaupunkia ja rakkaasta kotikaupungista kirjoittaminen on aina mukavaa. Joten tässä ensimmäinen osa Ihana Tampere -sarjaan:

Bonus Kirppis

Itsenäisyydenkadun varrella sijaitsee ulkoapäin mitättömän näköinen kirpputori joka on kuitenkin sisältä oikea aarreaitta. Rumien ikkunateippausten ei kannata antaa häiritä vaan sukeltaa rohkeasti sisälle. Bonus on itsepalvelukirpputori ja keskusta-alueen kirppikseksi hinnat ovat tavaroissa suurilta osin hyvät.(Toisin kuin esimerkiksi Radio jonka hinnoittelut nousevat ja nousevat aina vaan). Olen tehnyt Bonukselta aivan mielettömiä merkkivaatelöytöjä pikkurahalla ja bongannut vaikka mitä muuta hienoa melkein aina, kun siellä olen käynyt hypistelemässä. Olen löytänyt mm. ihania, uusia tai uudenveroisia kenkiä muutamalla eurolla mutta yksi parhaita kenkälöytöjä oli käyttämättömät, Aaltosen kenkätehtaan mustat, klassiset nahkanilkkurit kympillä. Olen painellut niillä nyt kaksi talvea eivätkä ne ole nimeksikään kulahtaaneet, todella laadukkaat sklobot siis. Timo löysi taas viimeviikolla 70€ arvoiset langattomat kuulokkeet 14€:lla. Muita loistolöytöjä ovat olleet mm. Columbian muutaman satasen arvoinen parkatakki kymmenellä eurolla, Sisleyn keinonahkahame kolmella eurolla, Paul Frankin huppari vitosella ja avaamaton, muoveissa oleva Moschinon Couture! -tuoksu kahdeksalla eurolla. Lisäksi olen kantanut sieltä kotiin isot määrät kenkiä, laukkuja ja sisustustavaraa. Lista olisi loputon.

Bonuksessa on yksi miinus, etenkään vilkkaaseen aikaan se ei sovi ahtaanpaikankammoiselle. Pöytien välit ovat kapeat ja ilmanvaihtokaan ei aina pelaaja ilma seisoo. Siihen kun lisää muutaman lastenvaunujen kanssa käytäviä tukkivan äidin, hitaasti etenevät vanhukset ja nuorisolaumat, jotka levittäytyvät tielle on mukava kirpparikokemus kaukana. Kannattaa siis suosia mahdollisuuksien mukaan arkiaamuja ja -aamupäiviä niin kiertely on huomattavasti miellyttävämpää. Toki jos ahtaus ja hapenpuute ei hetkauta, niin sekaan vain!

Minuun voi törmätä Bonuksella pyörimässä useinkin sillä asun lähimaastossa ja vierailen siellä joskus turhankin usein. Jos siis näette siellä punatukkaisen naisen hullunkiilto silmissään koluamassa pöytiä ulkomaailman unohtaneena , se saatan olla minä. 

Suosittelen sydämeni pohjasta tätä kirpputoria. 

Bonuksen tarkka osoite on Itsenäisyydenkatu 11-13 ja paikalle pääsee jokaisella bussilinjalla, joka menee Itsenäisyydenkadun kautta (mm. 16, 23, 18, 2, 70, 26, 19) Tarkemmin voit katsoa täältä. Pysäkki keskustasta tultaessa on suoraan tien toisella puolella. 

Kirpputori on auki arkisin klo 10-18, la 10-17 ja su 10-15. Kesä-Heinäkuussa se on auki arkisin klo 10-17 arkisin ja la-su klo 10-15. 


Ja vielä pieni Bonuksen sivuilta lainattu kartta paikalle löytämisen helpottamiseksi:








sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Tammelassa tapahtuu

Ihan hassu sattuma, juuri kun pääsin kehumasta Tammelaa niin  täällä sattuu heti joku vakava onnettomuus. Kuten tälläinen. Tuo tapahtui melkein meidän ikkunan alla, parinkymmenen metrin päässä samassa korttelissa. Oltiin menossa nukkumaan ja yhtäkkiä alkoi kuulua ulkoa aivan suoraa huutoa. Ihmeteltiin siitä hieman huolestuneina ja ei mennyt kuin hetki, kun tänne alkoi virrata hälytsajoneuvoja ja vauhdilla. Toki vedettiin takit niskaan ja lähdettiin pihalle ihmettelemään, mitä on tekeillä. Siellä palomiehet sammutteli palavaa bensapumppua.Yöllä epäilimme tuhopolttoa mutta Aamulehti tiesi kertoa asian laidan.

Mario ei liity tapahtumiin

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Tammela


























Näin kaunis ja mahtava kaupunginosa ansaitsee oman postauksen. Jokainen kuva on otettu muutaman sadan metrin säteeltä kodista. Tammela on tosiaan yksi Tampereen keskustakaupunginosa ja niin älyttömän hyvä paikka asua, ettei toista.

Kun olin lapsi, kävimme usein Tammelantorilla kesäisin vaikka asuimme kauempana ja silloin jo aluetta ihaillessani päätin, että sitten kun olen iso, muutan Tammelaan. Olen asunut täällä nyt pari vuotta enkä kyllä tahtoisi muuttaa pois. Täällä on kaikki tarpeellinen lähellä: ydinkeskusta palveluineen, uimaranta, metsät ja lenkkimaastot, Rautatieasema ja oikeastaan täältä ei edes tarvitsisi useinkaan lähteä ydinkeskustaan sillä jo täällä on iso osa tarvittavista palveluista. Täältä löytyy mm. niin vintageliike, secondhandliike, kirpputoreja, Alko, kaksi tatuointistudiota, antiikkikauppa, kahviloita, puistoja, kasvisravintola ja muita ravintoloita, torialue, etninen kauppa ja hirveät läjät kampaamoja, pitserioita, baareja ja lähikauppoja ja vaikka mitä muuta.  Ja kaikki muu tarvittava on muutaman minutin kävelymatkan päässä.

Jos lukijoissa on joku, joka kaavailee muuttoa Tampereelle niin suosittelen kyllä tutustumaan Tammelaan potentiaalisena asuinpaikkana. Kaiken hyvän lisäksi tämä on vielä todella kaunis kaupunginosa, etenkin kesäisin.

Aurinko paistaa ja kosmetiikkaa sataa.

Minulla on tämmöinen henkilökohtainen lämpömittari:


Siitä tietää, että ulkona tarkenee ilman takkia kun tämä tyyppi löytyy parvekkeelta makaamasta aurinkoläntissä. Ja taas se oli oikeassa, jaloittelin Tullintorille (meiltä about 1km) ja takaisin mekossa ja neuletakissa. Takaisintullessa tuli vielä niin kuuma, että jouduin riisumaan neuletakin ja loppumatkan käpöttelin 3/4 hihaisella mekolla. Ja tarkenin. Jotkut hullut siellä jo painelevat ihan paitahihasillaan, näin yhdenkin mimmin pelkässä hihattomassa mekossa ja ilman sukkahousuja. Itse en vielä niin rohkea ole, mutta ai että kun on kuitenkin lämmin. Sanoin tuossa juuri Timolle, että jos Suomen ilmasto olisi aina tälläinen, en koskaan valittaisi. Juuri tuollainen neuletakkikeli on minulle optimi. Tietenkin siihen ilmastoon kuuluisi myös aina vihreä luonto, odotan kuin kuuta nousevaa sitä, että alkaa vihertämään!

Sitten toiseen mukavaan aiheeseen, eli kauneudenhoitoon:



Tullintorilta tein aivan mielettömän löydön! Tuollaisen mini-volumizerin, pienen kreppiraudan, jolla saa helposti kohotettua hiuksia kun kreppailee tyveä. Olen metsästänyt tuollaista iät ja ajat ja tyytynyt lainailemaan siskon vastaavaa mutta nyt potkaisi minua onni! En ole raaskinut maksaa yli kahta kymppiä noin pienestä esineestä ja ne, mitä olen löytänyt aikaisemmin ovat olleet ihme rimpuloita. Tullintorilla on kampaamo ja kampaamon edessä oli korihyllykkö, jossa näitä oli tarjouksella 10,90€. Ystävällinen myyjätär vielä kaivoi minulle viimeisen violetin kappaleen, mustia sinne jäi vielä vaikka millä mitalla. Myyjätär myös kehui tätä ja kertoi, että vaikka näissä on vuoden takuu ei yhtäkään ole palautettu liikkeeseen. Eli hinta-laatusuhde on kohdallaan. Nyt siis jos joku muukin on kaipaillut tälläistä niin kipinkapin Tullintorille!

Kuvassa on myös Seppälästä ostamani vartaloemulsio, jonka ostin aivan puhtaasti siksi että se tuoksuu kirsikkaesanssille eli ihanalle. Minulla on jonkinlainen perverssio kirsikkaesanssiin. Eikä voidekaan yhden kokeilukerran jälkeen tunnu hassummalta, imeytyy nopeaan ja tuntuu ihan kivasti kosteuttavan. Mutta se tuoksu, voi että! Voide on muuten hassun väristä, vaalean liilaa ja näyttä mielestäni hieman hopeashampoolta.



Ostin myös kokeeksi jo aiemmin moneen kertaan kehumani Herbinan MarjaSpa -sarjan shampoon ja hoitoaineen. Näissä on ihonhoitotuotteista tuttu mansikantuoksu ja hieman hymyilyttää, että puhdistan ja kosteutan kasvoni ja pesen ja hoidan hiukseni samantuoksuisilla tuotteilla. Mutta parin kokeilukerran jälkeen nämä tuntuvat oikein passeleilta perustuotteilta. Hoitoaine saisi olla makuuni hieman tuhdimpaa mutta onneksi omistan arsenaalin jätettäviä hoitoaineita joten sekään ei ole ongelma. Kovin kuivalle kuontalolle en ehkä näitä suosittelisi, mutta muuten on oikein kiva kaksikko!


Tämä tapaus se taas on aivan mielettömän hyvä! Hankin tämän seuraajaksi Freemanin Chocolate & Strawberry -mutanaamiolle ja tämä Facial Clay Mask Avocado & Oatmeal on vielä parempi kuin edeltäjänsä. Tämä on myös savipohjainen ja sisältää nimensä mukaan avocadoa ja kauraa. Tämä ei jätä ihoa lainkaan kiristävän tuntuiseksi, kuten savinaamiot usein tekevät vaan ainoastaan raikkaan ja puhtaan tuntuiseksi. Naamio tuoksuu myös ihanan miedolle, ei lainkaan niin äklöltä kuten edeltäjänsä jonka suklaaesanssinen tuoksu alkoi loppuvaiheessa tökkimään. Iiiiihana tuote. Freeman on muutenkin mainio merkki, hinnat ei päätä huimaa (viiden euron kieppeillä 150ml puteli) ja laadusta maksaisi enemmänkin. Iso plussa myös eläinkokeettomuudesta.

Tässä vielä pieni loppukevennys ennenkuin lähden tästä ulos juomaan oluen aurinkoon:


... Joku taitaa tykätä MarjaSpasta? :D No hemmetti, jos löytyy hyvä ja toimiva sekä kaikenpäälle edullinen sarja, miksi sitä mihinkään vaihtaisi. Etenkin puhdistusemulsiota ja kasvovettä menee ties kuinka mones puteli ja kosteusvoiteita ja naamiotakin taitaa olla kolmannet kappaleet menossa.

Nyt lähden ulos!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Keksiviikko

Voi kakka kun ärsyttää, kun ei ole ollut aikaa istahtaa ja kirjoitella postauksen postausta pariin päivään.

Mutta kuulkaas muruset, nyt ideoita kehiin, mistä te haluatte minun postaavan?



P.S Sain tänään ihka-ensimmäisen iPhoneni ja kyllä tää on kiva. Yllättävän yksinkertainen käyttää kaltaiselleni pöljällekin!

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Hiusjuttuja


Puhelin tuossa taannoin halustani saada vaaleamman ja kuparisemman punainen tukka ja tässä se nyt on. Ja se on aivan ihana! Värjäsin tämän L'Oreal Parisin Préférence Féria -värillä ja sävyllä 6.50 Mahonginruskea. Punaisen päälle vetäistynä lopputulos on juuri se mitä havittelin, tämä nimenomainen sävy on voimakkaasti vaalentava ja väittää purevansa tummanruskeaankin tukkaan! Nyt pohdiskelen raidoittamista. Minun pitäisi raidoittaa lähipäivinä Timon hiukset ja mietin, jos vetelisi itselleenkin kapeita raitoja.



Minusta tästä tuli ihan hullun kiva! Tuo hiuksissa oleva kullanvärinen panta oli muuten pitkään kadoksissa ja eräänä päivänä se löytyi keskeltä lattiaa. Kissat ilmeisesti olivat löytäneet sen tai piilotelleet sitä ihan vaan piruuttaan ja päättivät palauttaa sen takaisin äidille.


Loppuun vielä pieni kevennys:


... Kuinka kukaan voi näyttää tuolta? :D Kaiken lisäksi tämä on ainoa kuva, jossa edes jotenkin näkyy lauantainen, kiva kupari-turkoosi silmämeikki.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kevättä kengissä ja iholla.


Löysin tuollaiset ihan sairaan kivat wedget kirpputorilta viikolla, maksoivat kokonaiset 3€. Aivan käyttämättömät ja todella tukevat jalassa, että odotan sitä päivää kun voin lähteä nämä jalassa ulos! Olen metsästänyt kivoja wedgejä yli vuoden ja kaikki, mihin olen ennen tätä törmännyt on olleet joko rimpulan tuntuisia tai kukkarolle sopimattomia. Ja nyt sitten tein näin kivan löydön. Tykkään näistä aivan hullun paljon, tummanruskea väri on ihana ja nuo remmit ja isot soljet tekevät näistä jotenkin söpön tyttömäiset. Korko ja pohja on vielä senverran matalat, että näillä jaksaa varmasti tanssia vaikka yön läpeensä! Pahoittelen kuvien kamalaa laatua, en saanut otettua tähän hätään parempia ja oli kauhea kiire tulla kertomaan niistä teille...

Sain tänään myös yllätyslahjan:


Escadan Signature on ihanan raikas ja rakastan tuon pahviboksin glitteriä! Sain tämän eräältä ihmiseltä, jonka ei ole tullut tätä itse käytettyä. Niinkuin kuvasta näkyy on tätä käytetty vain pari hassua milliä.

Signaturen ensituoksussa on mustaherukkaa, bergamottia, vihreitä lehtiä sekä kurkkua, sydämessä tuoksuu magnolia, jasmiini, appelsiininkukka, kielo ja ruusut ja pohjalta löytyy ambraa, myskiä, nektariinia, patsulia ja vaniljaa. Ensinuuhkaisulta tämä on hyvin raikas ja aika perinteinen vesituoksu mutta kun tämä on hetken ollut iholla, tuoksu pehmenee ja muuttuu makeammaksi. Tämä on todella miellyttävä tuoksu ja ihanan keväinen. Olen siinä käsityksessä, että tämä on todella monen suosikkituoksuja enkä kyllä ihmettele. Tämä on helppo tuoksu käyttää. Jotenkin tämä tuo mieleeni Anna Suin Dreamsin.

Minä olen aina pitänyt Escadan tuoksuista mutta harvalle merkin kesätuoksulle olen lämmennyt. Äklön makeat  kesätuoksut ovat aiheuttaneet minulle usein pahoinvointia ja migreeniä. Vuoden 2006 kesätuoksu Pacific Paradise on ehkä suosikkini niistä, sitä jaksoin käyttää pullollisen vuosia sitten kun sain sen isältäni tuliaiseksi. Ymmärrän toki kesätuoksujen suosion, ovathan ne kivoja karkkituoksuja ja aika ennalta arvattavia mutta itse en niille ole sen kummemmin lämmennyt vaikka aina uuden ilmestyessä käyn nuuhkuttelemassa sitä Stockmannilla. Jotkut kuitenkin juoksevat ostamaan tuoksun heti sen tultua kauppoihin ja kesää ei tule ilman.
Sitten he kieriskelevät tuoksussa ja aiheuttavat hellepäivänä yhdelle viattomalle Krisselle migreenin. Siitä viimeistään tietää, että kesä on tullut kun joka kolmas 13-25 -vuotias tuoksuu Escadan uutuudelle.



Mutta Escadan "pysyvät" tuoksut, kuten juuri tämä Signature ja Magnetism ovat hurmaavia!
Magnetismin miestenversio on ehkä kaikkien aikojen suosikki miestentuoksuni, jos jostain tuoksusta voi sanoa  että se on seksikäs niin Magnetismista. Se kilpailee ykkössijalla Moschinon  Friends -tuoksun kanssa, joka on aivan mieletön ja erikoinen tuoksu, olen kuullut monen kukkaisia naisten tuoksuja kammoavan naisen käyttävän sitä.

Nyt kysynkin arvon ladyt, onko teillä ehdotonta lempparia miesten tuoksuissa?
Ja mikä on teidän suhtautumisenne Escadan kausituoksuihin?

torstai 7. huhtikuuta 2011

Maailmanluokan kriisi.

Nyt on valtaisa kriisi. Todella vakava, tästä riippuu paljon. Pitäisi ehkä soittaa YK:lta kriisiapua.

Minun pitäisi tilata uusi mineraalipohja Everyday Mineralsilta enkä osaa päättää, minkä neljästä koostumuksesta ottaisin. Samplet alkavat vihdoin olemaan loppu ja olisi aika tilata täysikokoinen pönikkä. Miksi pitää asettaa nainen tällaiseen tilanteeseen, että tarjotaan neljä omalla tavallaan hyvää vaihtoehtoa ja jätetään yksin pähkimään minkä ottaisi. Usein helpottaa, kun tekee pientä listausta kaikkien hyvistä puolista ja listafriikkinä teenkin sen tänne, jos vaikka joku toinenkin olisi samassa kriisissä.

Original Glo' Base:



  •  Vähiten peittävä ja toisinaan railakkaastikin punoittava naamani kaipaa ehkä hieman enemmän peittävyyttä.
  •  Kaunis kuulto, mutta tahdonko mielummin kuitenkin matan pinnan?
  •  Pinnan hohtavuus ei välttämättä ole kesähelteellä kaikkein paras ominaisuus.
  •  Oma ihoni on kuiva ja tätä suositellaan nimenomaan kuivalle iholle.
  •  Jotenkin kuitenkin tykkään tästä koska tämä kuivattaa vähiten.




Intensive Base:



  •  Tällä saa jo HC -peittävyden aikaiseksi, mikä on hyvä.
  •  Helposti liiankin raskas lopputulos jos innostuu liikaa.
  •  Pysyy aamusta iltaan kauniin mattaisena mutta vastapainoksi kuivattaa eniten.
  •  Suositellaan normaalille ja rasvaiselle iholle.
  •  Peittävin jo yhdellä kerroksella vaikka naama olisi kuinka punainen ja siten kiireisiin aamuihin nopea.
  •  Taitaa kuitenkin olla omalle ihotyypilleni epäsopivin, mikä on harmi.



Semi-Matte Base:



  •  Aika perus-mineraalipohja koostumukseltaan ja pysyvyydeltään.
  •  Ei kuivata.
  •  Kerrostamalla saa kivasti peittoa, mutta se vaatii aina enemmän aikaa.
  •  Hyvin luonnollinen lopputulos  mutta couperosaa on vaikea saada peittoon.
  •  Aika lailla samantuntuinen kuin Lily Lolon pohja.


Matte Base:



  •  Peittää hyvin ja helposti.
  • Tätäkään ei parane annostella kovin ronskilla kädellä, tuloksena helposti luonnottoman näköinen vahanukennaama.
  •  Sekaiholle tarkoitettu, eli ei omalle ihotyypilleni.
  •  Pysyy mattana aamusta iltaan.
  •  Kuivattaa hitusen.
  •  Koska haluan meikkipohjani mahdollisimman mattana ja lisäilen kuultoa sitten perästäpäin niihin kohtiin kasvoja kuin tahdon, tämä taitaa vetää tällä hetkellä pisimmän korren.
  •  Vaikka näin talvella tämä tuntui inasen kuivattavalta, niin ilmojen lämmetessä se ongelma mahdollisesti poistuu.



Kiitos, tämä selvensi ajatuksia. Kyllä taidan tuon Matte -pohjan pistää tilaukseen sillä se täyttää parhaiten kriteerit, joita meikkipohjaltani haluan. Ja näin yhteenvetona, haluan meikkipohjaltani:


  •  Tarpeeksi peittävyttä
  •  Mattapintaa
  •  Pysyvyyttä
  •  Kuivattamattomuutta
  •  Vaivatonta levittyvyyttä
  •  Luonnollista lopputulosta


Olipas omaperäiset kriteerit. Mutta voin kyllä lämpimästi suositella EDM:n pohjia, jokaiselle löytyy varmasti sopiva koostumus ja sävyvaihtoehtoja on ziljoona. Itselleni täydellinen sävy on vaaleista vaalein Fair Neutral. Pientä noottia EDM:lle antaisin kuitenkin epäloogisesta sävyjen nimeämisestä, numerottomuudesta ja siitä, ettei ne tunnu olevan sivuillakaan missää järjestyksessä (vrt. vaaleimmasta tummimpaan). Itse ajattelisin, että Fair -niminen sävy olisi vaaleampi kuin Golden Fair tai Ivory vaaleampi kuin Fair Neutral, mutta näin se ei ole. Eli älkää ostako ikinä ummikkona tuolta vaan tilatkaa sampleja. Sävyjen nimet ovat hieman harhaanjohtavia etenkin kun niitä lähtee vertailemaan vaikka nestemäisten meikkivoiteiden nimeämisperiaateisiin.  (vrt. 010 Ivory - 030 Sand)

Mitä meikkipohjaa te käytätte? Mineraalia? Nestemäistä? Meikkipuuteria? Käytättekö lainkaan?



Kuvan mineraali ei liity tapaukseen. Kuva weheartit.com


maanantai 4. huhtikuuta 2011

Töppöstä toisen eteen!

En kai ole ehtinyt kertoa, että minuun puri tuossa aivan mieletön liikuntakärpänen pitkästä aikaa. Olen koko ikäni aiemmin liikkunut; tanssinut, ratsastanut, lenkkeillyt, harrastanut karatea, voimistellut, käynyt salilla jne. mutta viimeisen parin vuoden aikana, osittain johtuen isoista elämänmuutoksista ja muutenkin motivaation unohtumisesta, olen päässyt rutkasti hieman repsahtamaan. Olin parhaimmillaan kunnossa, joissa sain Puolustusvoimien naisten kuntotestistä kiitettävän  tuloksen sekä juoksin cooperissa hyvän tuloksen, reilut 2800m.



Olen lihonut siitä ajasta reilusti yli kymmenen kiloa. Ja se kyllä nakertaa. En mahdu enää joihinkin vaatteisiin, jotka vielä pari vuotta sitten sopivat. Tykkään kyllä kurvikkaista vartaloista ja oma ruumiinrakenteeni on juuri siihen sopiva; isot tissit, kapea uuma ja leveät lanteet. Minusta ei saisi tasapaksua tekemälläkään ja kun siinä ylä-asteikäisenä olin oikeasti todella laiha ruikku, näytin aika kolholta. Mutta nyt juurikin siihen uumaan on kertynyt liikaa ylimääräistä ja tahdon siitä eroon.

Viimeiset pari viikkoa olen päivittäin liikkunut niin, että olen saanut hien pintaan ja sykkeen nousemaan. Olen lenkkeillyt aina sään ja ajan salliessa yli tunnin reippaita kävely/hölkkälenkkejä ja niinä päivinä kun lenkille ei ole ollut mahdollisuutta, olen tehnyt lihaskuntoharjoituksia ja joogaillut sisätiloissa. Joinain päivinä olen tehnyt kumpaakin. Ja omalla asuinalueellani on supermonta eri paikkaa missä kävellä, ei pääse kyllästymään aina samoihin maisemiin. On niin Kaupin metsät ja lenkkipolut kuin Näsijärven ranta kilometrin päässä kuin sitten ihan asfaltoitua tietä ja lähiöitä ja puistoja mihin suuntaan vaan haluaa lähteä. Viimeksi eilen kävelin Kalevaan ja kiertelin Kalevankankaan isoa hautausmaata, joka on mielettömän kaunis paikka.

Koska olen aivan käsittämätön sokerirotta, on ruokavalioni ollut myös osasyy painonnousuuni. Nyt olen karsinut herkkuja ja muutenkin panostanut enemmän siihen, mitä suustani alas laitan. Ja kyllä, olen ollut paljon energisempi kun olen vähentänyt sokerin syömistä. Olen myös yrittänyt muistaa juoda tarpeeksi vettä joka päivä. Ja arvatkaa mitä? Parissa viikossa on karissut useampi kilo ilman sen kummempaa vaivannäköä. Tavoitteena olisi pudottaa viitisen kiloa vielä pois. Mutta  en aio ottaa siitä mitään isompia paineita, liikkuminen osaa olla todella mukavaa kun sen tekee ilman suurempaa pingotusta.

Haaveilen hieman tanssimisen uudelleenaloittamisesta. Mutta ehkä vielä enemmän kutkuttaisi koittaa tankotanssia.

Ja ihaninta on se, että kohta saan taas fillarin alle ja pääsen liikkumaan sillä minne ikinä mielin. Kunhan tuo eräs saisi vaihdettua siihen takarenkaan, joka viime syksynä levisi. Minun pyöräni näyttää muuten tältä:

Omani on juuri tuollainen auringonkeltainen. Tämä Tunturi Chat on kyllä superkätevä ja kevyt kaupunkipyörä. Rakastan pyöräilyä ja omaa pyörääni suunnattoman paljon.



Mikä on teidän suhtautumisenne liikuntaan?


PS. Postaustoiveita otetaan edelleen vastaan!

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Punapäät ei pääse taivaaseen.

Hittolainen että osaa ihmisellä olla liikaa tekemistä enkä ole pariin päivään ehtinyt lainkaan istumaan alas ja näpyttelemään postausta, sorry!

Mutta täällä taas ja hiuskriisin kera. Tykkään kyllä mun tukasta tämmöisenä, tai siis tykkäsin ennenkuin väri haalistui. Punaisessa aion pysyä, mutta nyt mieleni halajaisi muutamaa astettaa vaaleampaa ja enemmän kupariin/oranssiin menevää sävyä tai jopa oikein punaista-punaista mutta kuitenkin oranssiin päin taittuvaa. Ja kun kuitenkin olen ensiviikolla aikeissa värjätä harmaanvaalean tyvikasvun pois, niin samalla vaivalla vaihdan sävyä. Olen kaavaillut jotain tämänlaista:










Jokainen on omalla tavallaan ihana. Etenkin kirkas punainen vaatii vaan melkoisesti työtä että sen saa pysymään kauniina. Eli suoraväriä. Viihdyn kyllä taas pitkästä aikaa punatukkaisena, ennätys mustahiuksisena on ollut parisen vuotta putkeen mutta jotenkin aina palaan punaiseen. Tässä hieman omaa punapäähistoriaani vuosien varrelta:

2009 

 2009

2010 

 2006
 2005

2007