Tylsä vaatepostaus

Haha, minusta ei kyllä ole muotibloggariksi, mutta tässä pari "asukuvaa" tältän päivältä (Kuvat on otettu kännykän (iPhone 3G) kameralla joten laatu ei ole mikään huippu):

Yhdet suosikkikenkäni ikinä, nahkaiset Pertti Palmrothin klassiset mustat avokkaat jotka sopivat kaiken kanssa ja ovat niin hyvät jalassa kuin korkokenkä voi olla. Löysin nämä aarteet muutamalla eurolla Bonus Kirpparilta, näiden hinta on kuitenkin oikeasti yli sadan euron.

Kenkien korko on vain maltilliset 5-6 cm joten näillä jaksaa tallustella tai tanssia vaikka kuinka pitkään. Sukkahousut ovat makkaralla kun olen laihtunut lyhyessä ajassa senverran paljon  ja kaikki vaatteet roikkuvat sieltä sun täältä. Muistaakseni sukkahousut ovat H&M:n alekorista.

Takki on niinkin hienostuneesta paikasta pari vuotta takaperin ostettu kuin Anttila. Mutta rakastan tätä trenssiä, suuret napit, irroitettava iso huppu ja muutenkin ihana malli. (Vieressä näkyvä punainen nahkalaukku on isomummuni vanha, 50 -luvulta ja edelleen täydellisessä kunnossa. Se on rakkain laukkuni ja ansaitsee ihan oman postauksensa, joka on tulossa myöhemmin.) Rusettipanta on muistaakseni Seppälästä, aurinkolasit taitavat olla samasta liikkeestä ellen ihan väärin muista.

Huvittaa, kun olen ympäri vuoden niin kalpea että palan kuvissa puhki. Mutta kalpeus on valttia. Rakastan mahdollisimman vaaleaa ihoa itselläni, rusketus ei vaan pue minua. Ja vaalin muutenkin ihoani, pelkään vähän neuroottisesti auringonpalvonnan haittoja. Kuten olen täällä ennenkin maininnut, palan myös auringossa todella helposti. Että terassit ja suojakerroin 60, here i come! :D

Aika ylellistä.

Tigin S -Factor Diamond Dreams -hoitoaine päätyi sattumalta käsiini. Olen ensinnäkin halunnut aina testata tätä S-Factoria, mutta koska niiden hinta on ollut aina senverran korkea, olen aina päätynyt kuitenkin Catwalkiin tai BedHeadiin kun olen Tigiä ostanut. Nyt kuitenkin urkeni 750ml:n edestä tilaisuus testata yhtä linjan tuotteista.

Minä pidän Tigistä ja tiedän että merkki jakaa etenkin tänä päivänä rankasti mielipiteitä. Itsekin suhtaudun merkin tuotteisiin samalla tavalla kriittisesti kuin muidenkin, sillä myös Tigiltä on osunut käsiini hyvinkin keskinkertaisia, jopa heikkoja tuotteita. Yleisesti ottaen kuitenkin olen ollut uskollinen Tigin käyttäjä vuosikaudet ja hiustenhoidon saralta useampi luottotuote on juurikin Tigin.

Mutta. Jos  hoitoaineen nimi, Diamond Dreams, kalskahtaa ylelliseltä, niin entäs sitten sisältö; Timanttipölyä, kashmiria, shampanjauutetta ja murskattuja helmiä? (Tietenkin hoitoaineessa on näitä mikroskooppinen määrä mutta tässä kohtaa en halua ajatella sitä, vaan haluan uskoa että pesen hiukseni timanteilla ja shampanjalla!)

Ja mikäs siinä kuvitellessa, sillä kyllä, hoitoaine luo hiuksista hyvin kiiltävät ja sileät kuten lupaakin. Olen purnannut karheista luonnonkiharoistani täällä miljoonasti ja toisinaan ne vain tarvitsevat reilulla kädellä silikonipitoista hoitoainetta, että niiden kanssa tulee toimeen. Tämä hoitoaine sisältää reippaasti silikonia, joten ihan jokaisen pesun yhteydessä tätä en ilkeä käyttää. Hoitoaineen pitäisi myös hiusten hemmottelun ohella suojata hiusta sekä estää hiusväriä haalistumasta ja vahvistaa hiuksen kuntoa.

Tuoksu tässä on aivan ihana, naisellinen ja ylellinen. Voisin käyttää tästä tehtyä parfyymia koska vain. Tuoksu ei ole niin voimakas ja päällekävyä mikä on Tigin tuotteille usein ominaista. Se on myös "aikuisempi", ei tuoksu karkkipussilta ja muulta imelältä kuten esimerkiksi BedHeadit järjestäen tuoksuvat.

Kokonaisuudessaan ei tämä nyt mikään tajunnanräjäyttävä kokemus ollut ja todellakin aivan överin hintainen koska hinta pyörii jo nettikaupoissakin 40€:n kieppeillä, täällä Suomessa taidetaan mennä jo viidenkympin yli. On tämä kyllä ihan mukava hoitoaine ja käytän tämän hyvin mielelläni loppuun, mutta tuskin ostan koskaan uutta pulloa. Toivon hoitoaineeltani kuitenkin enemmän kosteutusta ja olenkin joutunut turvautumaan jätettäviin hoitoaineisiin vaikka olen suihkussa lutrannut tätä runsaalla kädellä ja antanut vaikuttaa pitkään, tukka on silti tuntunut kuivalta vaikka onkin kiiltänyt niin että siitä voi melkein kuvaansa peilata.

Mutta ei tämä kovan hintansa väärti kyllä ole. Eli ihan kiva tuote, mutta odotin enemmän. Ehkä tämä toimisi loistavasti ihmisellä, kenen tukka ei ole niin janoinen kuin omani.

Mikä on teidän luottohoitoaineenne?

"Extaasiin sinne vie pieni polku halki villin sademetsän siell sataa rakkautta joskus liikaakin"

Mitäs mitäs. Olen  kyllä oikeasti aivan ekstaasissa. Christian Diorin DiorShow Extase värissä 090 Black Extase -ripsiväri on lumonnut minut loistavuudellaan.

Harja mukavan kokoinen ja muodoltaan spiraalimainen ja ripsivärimassaa kerääntyy siihen runsaasti.

Tarkoitus on luoda paksut, muhkeat ripset ja luoda niihin vinyylimäistä, kostean näköistä kiiltoa.

(Pahoittelen kuvan surkeaa laatua, jonka
arvoisa Blogger tuhosi loppujakin. Näin
hohtavasta pakkauksesta oli minun kamerallani näissä
valo -olosuhteissatodella hankalaa saada kunnollista kuvaa.)

Ja kyllä, ripsiväri täyttää lupauksensa. Omat ripseni eivät juurikaan tarvitse lisäpituutta, mutta havittelen mahdollisimman tuuheaa ja näyttävää ripsirivistöä  joka silti näyttää luonnolliselta ja juuri tähän tarkoitukseen Extase on kuin tehty minulle. Tämä hyppäsi suoraan HG -listalleni ja kiilasi entisen suosikkini, IsaDoran Wigwhamin ohi.

Tuuheutta saa vielä lisää kun massaa jaksaa kerrostaa ripsiin, mutta totesin myös sen, että tämän ripsivärin kanssa ei kannata vetää niitä övereitä. Jos massaa kerrostaa liikaa, on lopputulos tahmea klimppirivistö.

Sen annan pieneksi miinukseksi, että harjan kanssa saa olla supertarkka jos mielii täsmällisen siistiä jälkeä ilman yhtäkään klimppiä. Annostelun kanssa pitää olla huolellinen. Tämän toki ei ole tarkoituskaan erotella ripsiä, vaan ennenkaikkea verhota ne paksuiksi. Alaripsissä tämä toimii myös hieman nihkeästi, kuten kuvista voi päätellä. Vaikka ennen kuvan ottamista mielestäni kampasin alaripsetkin siisteiksi, on sinne silti jäänyt takku. Minulla on vielä niin järjettömän pitkät alaripset, että niiden kanssa saa aina taistella.

Mutta kaikenkaikkiaan tämä on aivan loistava mascara. Dior ei ole vielä kertaakaan pettänyt minua. Että pusuja vaan sinne Diorille! Tämän mascaran hylsykin on kaunis kuin koru.


Hei, mikä on teidän suosikkiripsarinne?

Nude

Että kuinka ihana nudepuna. Olen kauan etsiny täydellisesti omiin väreihini sopivaa, kylmään taittuvaa nudepunaa. Sellaista, joka pysyy huulilla ja levittyy kauniisti, on koostumukseltaan hyvä ja ei mielellään sisällä valtavaa määrää helmiäistä mutta pieni, himmeä hohto olisi toivottava ominaisuus.

Tässä se viimeinkin on, täydellinen yksilö.

Lancomen L'absolu Rouge -puna 335 Parme Devotion. Kylmän ja hennon malvan sävyinen puna levvittyy huulille todella helposti ja tasaisesti, eikä ilman rajaustakaan karkaile juonteisiin ja punan koostumus on pehmeä ja kosteuttavan tuntuinen. Himmeä satiinininen hohto näyttää todella kauniilta:

Nudepunat ovat varsinkin minulle vaikea meikkiryhmä. Pahimmillaan se näyttää peitepuikkomaiselta pakkelilta liian vaaleana ja/tai mattaisena tai on liian voimakkaan sävyinen ollakseen enää nude minulle, sillä huulteni oma väri on todella vaalea.  Tai sitten helmiäistä tai kiiltoa on liikaa. Mielestäni nudepuna on kauneimmillaan himmeästi hohtavana. Kaiken lisäksi olen kalpea kuin lakana ympäri vuoden, joten sekin tuo oman haasteensa sävyn valintaan.

Tältä näyttää puna näyttää meikkikokonaisuudessa, parina hillitty, rusehtava silmämeikki:

Yritin tutkia juuri muita linjan punia netistä, ja tätä sävyä ei löytynyt ainakaan Lancome USA:n verkkosivuilta. Myös hylsy on erivärinen kuin sivuilla esitettävissä punissa ja hylsyn pohjassa lukee "Made in Spain." Tätä ei myöskään ole ostettu Suomesta, lieneekö siis taas minun tuuriani että kun löydän kosmetiikan parista sen oikean, sen valmistus lopetetaan. En ole vielä saanut selville onko tämä vain esimerkiksi tietyille markkinoille suunnattu sävy vai yksinkertaisesti vain jo hyllyistä poistunut. Mutta veikkaanpa, että jodudun tilaamaan tätä varastoon.

Mikä on teidän suhteenne nudepuniin? Oletteko enemmän kiilto- vai punaihmisiä?

Nuuh!

Hei kaikki ja anteeksi pitkä hiljaisuus, on ollut ihan kauheasti kaikkea touhua ja melskettä enkä ole ehtinyt istumaan alas ja keskittymään bloggailuuun. Mutta nyt asiaan tulee muutos. Tauko teki ihan hyvää ja nyt palan jälleen innosta kirjoittamiseen. Kosmetiikkavarastoni on ehtinyt kasvaa tänä aikana niin että aiheista ei ainakaan tule pulaa.

Mutta se sitten tästä jaarittelusta, tässä tuoksuhyllyni kaksi uutta kaunotarta:

Christian Diorin Miss Dior Cherie L'eau EdT on ollut lanseeramisestaan alkaen himotuslistallani ja nyt viimeinkin sain sen omakseni. Alkuperäinen Miss Dior Cherie on ollut jo vuosia suosikkituoksuni, se minun tuoksuni. Tämä tuoksun pikkusisko, kevennetty L'eau ei paljoa kalpene alkuperäisen rinnalla. Se on kevennetty versio, mutta taustalta voi vielä haistaa alkuperäisen, ihanan Cherien. Pulloa somistaa tuttu rusetti, näissä EdT -Cherieissä rusetti on läpikuultavaa muovia, alkuperäisessä EdP:ssä metallia.

L'eau on kukkainen ja hedelmäinen, mutta ei niin puuterinen ja pehmeä kuin alkuperäinen on. Alkutuoksu on jopa hieman kirpeähkö mutta pehmenee iholla tyttömäisen kepeäksi. Le'au on selkeästi myös helpompi tuoksu kuin alkuperäisversio tuoksusta. Veikkaan, että ne, joille alkuperäinen on liian makea ja voimakas, voisivat ihastua tähän. Tämä on täydellinen kevättuoksu.

L'eaussa ensituoksuna tuoksuu appelsiini sekä muut hedelmäiset vivahteet. Sydäntuoksuna on gardeniaa ja kukkaisuutta ja pohjalla tuoksua pehmentävät valkoinen msyki, patchouli, kola sekä kuiva puu.

Tuoksu on kepeydestään huolimatta persoonallinen, mitä monet kevyet tuoksut eivät mielestäni ole. Vaikka tuoksu ei ole hyökkäävä, se on silti mieleenjäävä. Ja aivan ihana. Dior ei petä koskaan.



Toinen tuoksu, joka löysi tiensä ihan sattumalta hyllyyni on Hugo Bossin Femme EdP. En koskaan ennen ole tutustunut Bossin naisten tuoksuihin, sain tämän pullon ihmiseltä, joka oli saanut tämän eikä ollut pitänyt tästä.  Mutta minuun tuoksu teki kyllä vaikutuksen, tämähän on hurmaava.

Pullo on ihana, minimalistinen ja vinkeä. Samaa voisi sanoa myös tuoksusta. Se on pirteä, naisellinen ja pehmeä. Ilmeisesti tämä on todella suosittu tuoksu, en ihmettele sitä lainkaan.

Täytyy käydä nuuskimassa tulevaisuudessa myös Bossin muita naisten tuoksuja, minulla on ennen ollut kummallinen käsitys, että kaikki Hugo Bossin tuoksut ovat sporttisia vesituoksuja tai jotenkin teineille suunnattuja, mutta tämä on ainakin siitä kaukana. Joudun siis pyörtämään ennakkoluuloni, että Boss valmistaa ihania tuoksuja vain miehille.

Femme on tuoksulle sopiva nimi, sillä tuoksu on nimenomaan naisellinen, ei tyttömäinen. Tuoksu on samaan aikaan moderni ja romanttinen.

Ensituoksussa on mustaa viinimarjaa, tangeriinia sekä freesiaa. Sydäntuoksuna jasmiini ja liljankukka sekä Bulgarian ruusu. Pohjalla tuoksuu aprikoosi ja sitruunapuu.

Tuoksu oli todellakin iloinen yllätys, sekä saada yllättäen lahjaksi että siksi, että tykästyin tähän oikeasti.
Olen tuoksujen suhteen krantuista krantuin, ja on aika riski antaa minulle tuoksu lahjaksi. Kaikenlisäksi tämä pullo tosiaan ei ollut varta vasten minulle hankittu, vaan päätyi käsiini monien käsien kautta. Onneksi näin kävi, kerrankin onnetar oli puolellani !

Ovatko tuoksut teille tuttuja? Jopa käytössä? Mitä kevät/kesätuoksuja olette itsellenne hankkineet?