Mukava yllätys!

Sain appiukolta mukavan lahjan:

En ole ennen testannut tätä Tigin BedHead DumbBlonde - sarjaa, vaikka liki jokaista muuta olenkin testannut. Nyt onkin sekä shampoota että hoitista testattavana 750ml per tökötti. 

Olen kuullut näistä hyvin ristiriitaista palautetta ja ennakko-odotukset ovat aika neutraalit, mutta innoissani lähden näitä testaamaan ja raportoin kun olen saanut näistä jonkunlaisen tuntuman ja muodostanut oman mielipiteeni. Tätä nimenomaista Tigin tuoteperhettä tunnutaan sekä vihattavan että rakastettavan jos yhtään on muihin blogeihin sekä erinäisiin keskustelufoorumeihin uskominen. Myöhemmin kerron oman painavan mielipiteeni kunhan ehdin läträtä näillä tarpeeksi.

Oli kyllä mukava ylläytys, kun Timo isältään tullessaan toi minulle tälläisen yllärin, appiukko rocks!

Anteeksi muuten taas hiljaiselo, materiaalista ei ole pulaa mutta aika on niin kortilla plus elämää rajoittaa vielä niveltulehdus polvessa. Mutta jatkossa taas päivitystä tulee useammin kun aikaa alkaa jäämään enemmän paneutua kirjoittamiseen, että osaa harmittaa kun tämä rakas harrastus on olosuhteiden pakosta jäänyt niin vähälle huomiolle.

En tahtoisi kirjoittaa vain puolivillaisia pikaentryjä vaan paneutua kunnolla jokaiseen postauksen ja se suunnitteluun, mutta sen viemä aika ei millään meinaa mahtua syksyn kiireisiin.

Makeeta!

Oi, sain tunnustuksen ja haasteen  Sinistä Pintaa -blogin helliniltä ja kiitän ja kumarran sen johdosta! <3

Tehtävänä on kertoa lempiväri, lempiruoka sekä unelmien matkakohde.


Lempiväri(t): 


Pinkin ja roosan sävyt, tällä hetkellä eniten miellyttää vanha roosa sekä pastellipinkki. Toinen suosikki on turkoosi.

Lempiruoka:


Jokin yksinkertainen kasvisruoka, esimerkiksi jokin ruokaisa fetasalaatti. Rakastan myös kiinalaista ruokaa.

Unelmien matkakohde:


On tällä hetkellä niinkin tylsä, kuin Tukholma. Rakastan sitä kaupunkia ja kaipaan sinne, tunnen oloni siellä niin kotoisaksi. Tai oikeastaan, mikä tahansa Euroopan suurkaupungeista kävisi. Kunhan on vilinää, ihmisiä, ruuhkia ja mainosvaloja. Olen vaan niin kaupunki -ihminen ja mitä suurempi kaupunki -sen paremmin viihdyn. Minua ei saisi mikään mahti maailmassa muuttamaan maalle, vaikka joskus maaseudulla oleilu onkin ihanaa ja virkistävää -kunhan tietää että sieltä pääsee takaisin kaupunkiin.

Koska olen tylsä tyyppi, en haasta ketään mutta annan tämän vapaaseen jakoon lukijoideni blogeihin!

Kuvat lainattu weheartitistä.

Karoliina Kestin katoaminen askarrutti mieltäni, vaikken häntä tuntenutkaan. Mutta se koskettaa, kun noin nuori tyttö katoaa ja vielä omassa kotikaupungissa.

Nyt kun hänet viimein löydettiin, tahdon ilmaista syvän osanottoni hänen läheisilleen.

Nuku rauhassa, Karoliina.

Hiusasiaa!

Värjäsin tässä hiukseni:

Valo oli huono parvekkeellakin ja alin kuva vastaa parhaiten todellisuutta, jouduin muokkausohjelmalla hieman säätelemään valoja. Hiukset ovat niin ihanan kirkkaan punaiset että! Värjäsin hiukset L'oreal Parisin Préférence Féria -värisarjan (jota olen hehkuttanut ennenkin ehdottomasti parhaaksi kotivärisarjaksi!) sävyllä 7.60 Pure Spice.

Kuvien kampaus on syntynyt eilisistä väljähtäneistä kiharoista, hiuspuuterista, pienestä tupeerauksesta ja valtaisasta hammasklipsistä, jonka löysin kirpputorilta hintaan 0,70 €.

Minulla on myös uusi hoitoaineihastus. Käsitelty ja helposti kuivuva hiuslaatuni tarvitsee ehdottomasti pätevän jätettävän hoitoaineen ja ihanan Tigin Love, Peace & Planet -sarjan Let it Be -hoitoaineen loputtua olen metsästänyt sille edullisempaa korvaajaa sillä missioni hyvien markettituotteiden löytämisestä ja testaamisesta jatkuu edelleen ja löysin oikein hyvän sellaisen, vielä yllättävältä merkiltä:

En tiennyt ennen tähän törmäämistä, että vanha ja luotettava Erisan valmistaa nykyään tuotteita myös värjätyille hiuksille. Nämä ovat ilmeisesti ihan uusi juttu. Tämä suihke toimii kuin häkä. Pyyhekuiviin hiuksiin suihkittuna hiuksista tulee pehmeät ja helposti kammattavat eikä tämä lähmää eikä latista ja takut aukeavat kuin taikaiskusta. Suihke tulee suuttimesta mukavana pilvenä ja se on helppo suihkutella tasaisesti.

Erisanin sivuilla kerrotaan näin:

"Hiuksiin jätettävä hoitoaine, joka parantaa värinkestoa ja hiusten kammattavuutta sekä vähentää hiusten sähköisyyttä. Panthenol antaa hiuksille kiiltoa. Hiusvärin ylläpitämiseksi ja auringon haalistavia UV-säteitä vastaan uutuudessa on UV-suoja."


Inci taas näyttää tältä:


aqua, alcohol denat., polyquaternium-68, polyquaternium-16, vp/va copolymer, panthenol, betaine, peg/ppg-14/4 dimethicone, glycerin, dimethyl pabaamidopropyl laurdimonium tosylate, ppg-26-buteth-26, sodium benzoate, potassium sorbate


Eli aika perussettiä, mutta toimii. Erisanhan on allergiaystävällinen merkki ja tuotteet ovat hajusteettomia, on mukavaa että he ovat tuoneet markkinoille myös värjätyille hiuksille oman sarjan, moni hiuksiaan värjäävä hajusteallergikko varmasti iloitsee tästä.


On tässä tuotteessa pari miinustakin. Korkkisysteemi on ihme rimpula. Suojakorkkia pois ottaessa jää helposti myös varsinainen suutin käteen. Toki se on helppo laittaa takaisin paikoilleen, mutta on se hieman ärsyttävää. Onkohan minun purkkini vain joku susi vai onko sama ongelma jokaisessa pullossa? Toinen miinus tulee melko vahvasta alkoholin hajusta, joka leijailee nenään suihkiessa. Se ei ole miellyttävää, tulee ihan mieleen että suihkisi käsidesiä päähänsä. 


Mutta pätevä tuote kuitenkin, ihan mielelläni käyttelen tämän loppuun.

Kynsien pelastaja!

Tämä Yves Rocherin Arnica Essentiel Precious Hand and Nail Oil on pelastanut kynteni, olen tehnyt kotona suursiuvousta ja ne ovat usein kynsien tuho. Mutta kun olen tunnollisesti hieronut tätä rääkättyihin kynsi (ja käsi) parkoihini, ovat ne kestäneet vahvana kovaakin lutraamista, kemikaaleja ja muuta rasitusta. Tämä ei ole edes kallista, oli tarjouksella jokusen euron eikä alkuperäinenkään hinta pilviä hiponut.

Pullo on kooltaa 100ml ja uskomattoman riittoisaa, pieni tippa riittää kummallekin kädelle. Tämä on uskomattoman ihanaa tavaraa, tuoksuukin kivalta.

Tämä oli tälläinen pikapäivitys kännykällä, olen ollut aivan hullun kiireinen ja sotkenut kirkkaan keltaisella fillarillani ympäri kaupunkia helmat hulmuten joka päivä ja kotiin päästyäni olen vain maannut ja toljottanut aivottomia elokuvia.

Tänään minulla oli lääkäriaika ja juuri kun pääsin pyöräkellarista ulos, taivas päätti revetä ja vettä tuli kuin Esterin ...sieltä. Oli todella mukavaa istua lääkärin penkkiin likomärkänä, onneksi nahkaiset laukkuni ja kenkäni selvisivät myös hengissä. Mutta oli sekin kokemus, ja tähän liittyy vielä yksi aika koominen juttu. Kun istuin kuin uitettuna lääkärin odotustilassa alkoi radiosta soimaan CCR:n Have you ever see the rain? - biisi. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa siinä puristellessani neuleatakistani vettä ja vesipisaroiden putoillessa hiuksista kasvoilleni.

Ei ollut minun päivä tämä, sillä kun ajelin kotiinpäin poikettuani välissä ystävälläni, alkoi taas sataa kaatamalla. Olin juuri ehtinyt kuivua ystävällä kahvitellessani ja kotiin raahusti kuin uimassa käynyt tyttö.

Toivottavasti en saa flunssaa.